Blogit

Eläinrääkkäyksestä koronaepidemia ja antibioottiresistenssiä

Mieluummin apina kaverina kuin paahdettuna. Villien makakien kanssa Sumatralla.

Korona lähti liikkeelle eläinten törkeästä kohtelusta Kiinassa. Eläinten kaltoinkohtelu on keskeinen yhteiskunnallinen ongelma globaalisti paitsi itseisarvoisesti, myös esimerkiksi antibioottiresistenssin kehittymisen vuoksi. Korona ei ole ainoa virus, joka on lähtenyt liikkeelle Aasiasta ja on huonosti kohdelluista eläimistä peräisin. Muistamme esimerkiksi SARSin ja sikainfluenssan. Paraikaa tuhojaan tekevä koronavirus on peräisin kiinalaisten ruoakseen paahtamista hevosenkenkälepakoista ja SARS:in saimme samaten Kiinasta lepakoiden kautta sivettikissoista.

Toisaalta antibiooteille vastustuskykyisten bakteerikantojen kehittymistä tehomaataloudessa on pelätty jo pitkään. Kun eläimiä pidetään tiheässä ja ankeissa oloissa, niiden immuunipuolustus on alhaalla ja taudit leviävät tehokkaasti. Tämän vuoksi eläimiä lääkitään monissa maissa antibiooteilla jatkuvasti, jolloin syntyy helposti antibiooteille vastustuskykyisiä bakteerikantoja. Tietyillä antibiooteilla saadaan eläin myös kasvamaan nopeammin vähäisemmällä rehumäärällä.

Eläinten tehokasvatuksen seurauksena antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit ovat yleistyneet broilerinlihassa. Ennusteen mukaan vuonna 2050 maailmassa kuolee kymmenen miljoonaa ihmistä antibioottiresistenttien bakteerien aiheuttamiin infektioihin, jos suuntaa ei saada käännettyä.

Globaaleilta pandemioilta eivät ole valitettavasti turvassa edes maapallon syrjäisimmissä kolkissa asuvat ihmiset. Koronaa on tavattu jo Amazonin alkuperäiskansojenkin keskuudessa. Näin virus uhkaa myös maapallon keuhkoja, sillä Amazonin intiaanit yrittävät puolustaa elinympäristöään, sademetsiä. Näinkö piiloaggressiivinen kiinalainen kulttuuri tuhoaa ehkä maailman arvokkaimmat, Amazonin alueen alkuperäiskansojen kulttuurit? Toivottavasti maailma ei näin köyhdy, kun Amazonin kansat on jo muutenkin ajettu armottomasti ahtaalle. Maailmaa uhkaavat itä- ja kaakkoisaasialaiset kulttuurit on saatava kuriin.

Kiina on onneksi vihdoin sulkenut villieläintorinsa ja Vietnamissakin on luonnosteilla lakimuutos, joka kieltäisi villieläinten myynnin ruoaksi. Villieläinten rääkkääminen jatkuu kuitenkin muualla Kaakkois-Aasiassa. Lisäksi netin kautta jatkuvaa toimintaa ja raatojen ovelta ovelle kauppaamista on vaikea kitkeä. Yksistään Kiinassa villieläinbisnes pyörii 15 miljardin liikevaihdolla ja miljoona ihmistä saa tästä eläinten rääkkäysmuodosta elantonsa. Joka tapauksessa tätä myönteistä kehitystä pidetään eläinsuojelujärjestöjen merkittävänä voittona.

Raivostuttavinta koronakriisissä on se, että poliittiset päättäjät eivät ole varautuneet globaalien virusepidemioiden leviämiseen, vaikka kaiken aikaa on ollut tiedossa, että on vain ajan kysymys, milloin olemme tässä tai paljon pahemmassa tilanteessa. Silti ei ole ollut toimintasuunnitelmia tilanteeseen, eikä Kiinalta ole vaadittu määrätietoisesti toimia lepakkovirusten leviämisen torjumiseksi. Hongkongin infektiotautien tutkimuskeskuksen tieteellisessä julkaisussa vuodelta 2007 todetaan olevan vain ajan kysymys, milloin kiinalaisilta toreilta leviää lepakoiden välityksellä vaarallisia koronakantoja maailmalle: ”The presence of large reservoir of SARS-CoV -like viruses in horseshoe bats, together with the culture of eating exotic mammals in southern China, is a time-bomb.” (Artikkelista ”Severe Acute Respiratory Syndrome Coronavirus as an Emerging and Reemerging Infection”).

Mitä eduskunnan tulevaisuusvaliokunnassa puuhastellaan, jos siellä ei varauduta pandemioiden kaltaisiin kriiseihin laatimalla toimintamallit otettaviksi välittömästi käyttöön kriisin iskiessä? Sama koskee tietenkin myös Suomen kantokyvyn ylittävää turvapaikanhakua, sekä turvapaikkaa hakevien ihmismassojen käyttämistä hybridivaikuttamisen keinona ja poliittisena aseena.

Eduskunnassa lätistään ja nahistellaan tehottomasti ja suhteellisen pienistä asioista, jolloin todella suuret, koko Eurooppaa ja ihmiskuntaa uhkaavat asiat jäävät usein käsittelemättä ja valmistautumatta. Mikäli nytkin olisi ollut valmis toimintamalli maailmalla leviävän uuden ja vaarallisen viruksen varalle, oltaisiin voitu reagoida nopeammin ja taloudelliset tappiot olisivat muodostuneet pienemmiksi.

Tilanteen vakavuudesta huolimatta olisimme helposti olleet vielä paljon pahemmassa tilanteessa. Koronavirus COVID-19, jonka olemme saaneet riesaksemme muuntuu nimittäin onneksi 8-10 kertaa hitaammin kuin influenssavirus, joten rokotteen kehittäjillä on hyvät mahdollisuudet pysyä kehitystyössään ajantasalla muuntuvan viruksen ominaisuuksista. On myös onnekasta, että tämä koronavirus sattuu olemaan sen luonteinen – hypervirulentti – ettei siitä kehity helposti tappavampia muotoja.

Suomi on onneksi selvinnyt vähäisillä kuolonuhreilla, mutta virus on typistänyt elämäämme jopa epätodellisen tuntuiseksi. Taloudellisten vaikutusten realisoitumista voimme vain pelolla odotella. Ylen mukaan poikkeusolojen arvioidaan kestävän jopa puolitoista vuotta eli rokotteen tuloon saakka.

Yritetään kaikesta huolimatta pitää talouden pyörät pyörimässä ja hankitaan tarpeelliset ostokset suomalaisilta yrityksiltä!

Tietoa julkaisijasta

Henna Kajava

Olen perussuomalainen kansanedustajaehdokas Uudellamaalla. Olen PS:n Espoon valtuustoryhmän puheenjohtaja, Länsi-Uudenmaan aluevaltuutettu ja muitakin luottamustoimia löytyy. Koulutukseltani olen kehityskysymyksiin erikoistunut filosofian maisteri. Työskentelen sivistystoimessa. Politiikkaan päädyin maahanmuuttopaniikin kautta vuoden 2015 vyöryn seurauksena. Olin kysytty puhuja Rajat kiinni- ja suurmoskeijaa vastustavissa mielenosoituksissa.