Blogit

Espoon nuorisotiloissa jatkuvia etnisiä konflikteja

Eräässä Espoon nuorisotalossa työskentelevä kertoo, että etnisiä konflikteja on useita viikoittain. Noin 90 % on maahanmuuttajataustaisten nuorten välienselvittelyjä. Tilanteet kriisiytyvät helposti, kun eri maahanmuuttajaryhmät provosoivat toisiaan omilla kielillään, jolloin nuorisotyöntekijät eivät ymmärrä puuttua tilanteisiin ennen kuin ne ylikuumenevat. Samasta syystä myös nuorisotyöntekijöistä on helppoa puhua sopimattomuuksia, vaikka he seisoisivat vieressä. Punavihreään ideologiaan ei kuitenkaan sovi, että nuorisotaloilla puhuttaisiin vain suomea, vaikka se parantaisi konfliktien ehkäisyn ohella suomen kielen osaamista ja maahanmuuttajanuorten integroitumista. Poliisi on melko hyvin tilanteen tasalla, koska joutuu puuttumaan selkkauksiin.

Olen itse ollut huolissani, että valtaavatko eloisat ja isoissa porukoissa kulkevat maahanmuuttajanuorukaiset nuorisotilamme karkottamalla tahattomasti hillitymmän suomalaisen nuorison pois. Näin on kuulemma maahanmuuttajarikkailla alueilla pitkälti tapahtunut. Suomalaisen nuoriso-ohjaajan tehtävä on siten usein hyvin erilainen kuin aikaisemmin, kun joudutaan olemaan paljolti sivullisina järjestyksenvalvojina, kun muualta tulleet nuorukaiset puhuvat omia kieliään, ja ottavat varmasti esikuvansa aivan muualta, kuin suomalaisista miehistä.

Samalla, kun nuorisotilojen etninen koostumus on monin paikoin pääkaupunkiseutua muuttunut, on myös sukupuolirakenne vinoutunut. Ujot maahanmuuttajatytöt – joista monilla liikkuminen on hyvin rajoitettua – eivät mene nuorisotiloihin. Tämän vuoksi on perustettu tyttöjen taloja. Tyttöjen talo -konsepti on aika kyseenalainen etenkin nykyisenä sukupuolettomuuteen pyrkivänä aikana.

Espoon nuorisotilojen johtamisessa on nykyään pahoja ongelmia, mikä näkyy henkilökunnan suurena vaihtuvuutena. Myös henkilökunnan tyytyväisyyskyselyissä näkyi raju romahdus muutama vuosi sitten. Enää viidennes henkilökunnasta oli tyytyväisiä johtoon. Eräs asia, mikä haastattelemani nuorisotyöntekijän mukaan tarvitaan takaisin, on vaatimus nuorisotalon jäsenkortista. Jäsenkorttien avulla rettelöitsijät ja varkaat voidaan tunnistaa. Sekä täysin avoimien nuorisotilojen, että avoimien rajojen toimimattomuus on jo nähty.

Kolmanneksi nuorisotiloissa tarvitaan ala-asteikäisten avointa toimintaa, kuten ennen. Kun nuoriso-ohjaajat ovat tunteneet nuoret lapsista saakka, näihin kehittyy läheinen suhde ja heihin kyetään vaikuttamaan paremmin. Nyt nuorisotyön johto on kuitenkin menossa aivan toiseen suuntaan, Saksan malliin, jossa nuorisotilojen käyttöä ohjataan yhä vanhemmille, aina 29-vuotiaisiin saakka!

Nuorisotilat ovat eriytyneet etnisesti ympäröiviä asuinalueitaan enemmän – aivan, kuten Hesari uutisoi juuri koulujen kanssa käyneen. Nuoret ovat sanoneet suoraan – omine nimityksineen – etteivät halua mennä tietyille nuorisotaloille, kun muut ovat ne vallanneet. Ongelmaan täytyy keksiä toimivia ratkaisuja.

Nuorisotalot ja koulut kertovat osaltaan, ettei etäisistä kulttuureista tulleiden integrointi onnistu. Etniset ryhmät sekoittuvat jonkin verran kantaväestön kanssa, mutta valtaosin pysytään omissa ryhmissä. Jo tietyn ryhmän tyttöjen lähes sataprosenttinen hunnuttautuminen kertoo halusta pysyä erillisenä ryhmänä suomalaisten joukossa.

On itse asiassa aika hurjaa, että Suomessa lasketaan etäisistä kulttuureista tulevien integroituminen käytännössä täysin koulujärjestelmämme varaan. Uskotaan, että se kasvattaa lapset ja nuoret suomalaisiin arvoihin ja kulttuuriin. Kuitenkin suomalaisessa järjestelmässä toiseutetaan muualta tulleet nykyään jo päiväkodista lähtien palkkaamalla kiekuja – omien kielten ja kulttuurien opettajia – maahanmuuttajalapsia varten. Toisaalta, voiko koulu ohittaa vanhempien roolin kasvatuksessa? Vanhempien vaikutus kasvatuksessa on varmasti sitä merkittävämpi, mitä vähemmän nuori on kiinnostunut kouluopetuksesta. Koraanikouluissa puolestaan opetetaan suomalaisista poikkeavia arvoja.

Sanotaan, että kieli on avain kulttuuriin. Sen avulla on toki mahdollista ymmärtää toista kulttuuria, mutta tämä ei merkitse, että kyseisen kulttuurin arvot omaksutaan. Kyllähän Youtubesta voidaan kuunnella vaikkapa täydellistä brittienglantia saarnaavia radikaali-imaameja.

Varmasti etäisistäkin kulttuureista tulevilla nuorilla on kova halu integroitua. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että se onnistuisi laajassa mitassa. Ihminen hakeutuu yleensä mahdollisimman omantyyppiseensä seuraan ja kantaväestökin on varsin jakautunutta. Yhteisöllisissä kulttuureissa maassamme elävät kokevat tällöin väistämättä ulkopuolisuutta ja tämä johtaa yhteiskunnallisiin ongelmiin.

Tietoa julkaisijasta

Henna Kajava

Henna Kajava

Olen perussuomalainen kansanedustajaehdokas Uudellamaalla. Vaikutan Espoon valtuustossa, valtuustoryhmän 1. vpj:nä sekä opetuslautakunnan jäsenenä. Koulutukseltani olen kehityskysymyksiin erikoistunut filosofian maisteri. Työskentelen sivistystoimessa.

Liity kannattajajäseneksi

Kansalaisen verkkokauppa