Blogit

Huonosti kohdeltu kinkku ei ole perinteinen jouluruoka

Jari Sarasvuokin kiihtyi tviittaamaan: Mitä vittua noi mulkut rääkkää noita sikaparkoja?”

Nykyisten joulukinkkujen perinteisyydestä voi olla montaa mieltä. Niitä ei ole kasvatettu perinteisellä tavalla. Ei ole ihme, jos joulukinkkua ei tee aidosti lainkaan mieli, koska se on nykyään julmuuksille alistettu tehdastuote, betonivankilassa kasvatettu älykäs eläin. Jos possu olisi saanut elää sen tyyppisen pitkän elämän kuin koira maaseudulla, tilanne olisi varmasti monen mielestä aivan toinen.

Joulun alla nousevat taas ajankohtaisiksi julkisuuteen vuotaneet videot sikaloista ja sikayrittäjien pj:n Ylikännön reagointi niihin. Tästä on jo jokunen vuosi aikaa, kun esimerkiksi Suomen Kuvalehti teki asiasta jutun, mutta ongelma on yhä ajankohtainen. Tästä toimittajan ja sikayrittäjien puheenjohtajan välisestä sananvaihdosta käy osaltaan hyvin ilmi yleinen suhtautumistapa jopa koiraa älykkäämpiin possuihin:

”A-studio haastatteli Suomen sikayrittäjien puheenjohtaja Martin Ylikännöä videoiden herättämistä ajatuksista. Ylikännö ja toimittaja katsovat kohtaa, jossa henkilökunta potkii sikaa saadakseen sen siirtymään haluamaansa suuntaan.

Ylikännö: ”Toi nyt on vähän siinä rajoilla.”

Toimittaja: ”Sikaa potkittiin päähänkin.”

Ylikännö: ”Olihan se vähän raju toimenpide. Sinnehän meni.”

Toisessa kohdassa sikoja lastataan ilmeisesti autoon sysimällä niitä eteenpäin ajolevyllä. Työntekijä sähköpiiskaa niitä takaapäin, vaikka siat eivät pääse liikkumaan.

Ylikännö: ”Mä oon sen verran rehellinen, että sanon, että tuo näytti ihan keskiverrolta sian lastaustilanteelta. Jos toi on ongelma, niin meidän täytyy siirtyä tuontilihaan Suomessa.”

Eläinsuojelulain uudistaminen jumittaa toistaiseksi. Uskon, että PS:stä löytyy tukea kasvatuseläinten olojen parantamiselle, kun uudistus etenee aikanaan. Puheenjohtajistosta löytyy halua eläinten parempaa kohteluun. On kuitenkin huolehdittava, ettei muutosten seurauksena kulutus siirry halvempaan tuontilihaan. Tätä ei kuitenkaan saa käyttää puolusteluna sille, ettei parannuksia tehdä.

Uudistukset on tehtävä siten, ettei kasvattajien tilanne heikkene. He saavat jo nyt kohtuuttoman pienen hinnan lihasta. Kauppaketjut haluavat olla mukana eettisessä toiminnassa ja niillä on kriteeristönsä tässä. Voisivatko ne sopia reilumman minimihinnan, joka tuottajille maksetaan ja pienentää omaa katettaan eläintuotteissa?

Suomessa ei ole montaa kauppaketjua ja sitä on pidetty ongelmana ruokakorien hinnan kannalta. Voisiko sitä hyödyntääkin jollain tavoin? Voisivatko kauppaketjut esimerkiksi sopia keskenään, etteivät ota myyntiin Suomea huonommissa oloissa eläineistä eläimistä tehtyjä tuotteita? Hankintakriteereitä voitaisiin ehkä muuttaa eettisemmiksi.

Jos joku haluaa nälissään lukea toisen tuoreen kinkkukirjoituksen, täältä löytyy:

https://yle.fi/uutiset/3-11677695

Tietoa julkaisijasta

Henna Kajava

Olen perussuomalainen kansanedustajaehdokas Uudellamaalla. Olen PS:n Espoon valtuustoryhmän puheenjohtaja, Länsi-Uudenmaan aluevaltuutettu ja muitakin luottamustoimia löytyy. Koulutukseltani olen kehityskysymyksiin erikoistunut filosofian maisteri. Työskentelen sivistystoimessa. Politiikkaan päädyin maahanmuuttopaniikin kautta vuoden 2015 vyöryn seurauksena. Olin kysytty puhuja Rajat kiinni- ja suurmoskeijaa vastustavissa mielenosoituksissa.