Miten intersektionaaliset feministit kehtaavat puhua ”oikeusvaltion murenemisesta”? Heidän promotoimansa safe space -oikeusjärjestelmä on oikeusvaltioperiaatteen kanssa ristiriidassa useammallakin tavalla:
- Valkoinen heteromies on oletusarvoisesti syyllinen mihin tahansa rikokseen, jos ei pysty todistamaan itseään syyttömäksi.
- Ihmiset eivät voi tietää ennalta, mitkä teot ovat kiellettyjä, vaan epäasiallinen käytös määritellään taannehtivasti sen mukaan, mikä feministin kulloinkin triggeröi.
- Pelkkä vääränlaisen ihmisen paikallaolo riittää rikkomaan turvallisen tilan.
- Totuusarvo määräytyy puhujan eetoksen ja julkaisualustan mukaan; esitetyn väitteen yhtäpitävyys reaalimaailman kanssa on merkityksetöntä.
- Ihmiset jaetaan pysyviin hierarkioihin heidän ulkoisten ominaisuuksiensa, ei reaalisten olosuhteidensa mukaan.
- Erityisen tunteitaherättävissä tapauksissa ei tarvitse selvittää, mitä on tapahtunut, vaan tuomio voidaan antaa kuulematta epäiltyä.
- Tuomiovaltaa käyttävien oikeuskomiteoiden kaikki jäsenet ovat feministejä.
Woke-oikeus rikkoo oikeusvaltioperiaatteessa ainakin syyttömyysolettamaa, legaliteettiperiaatetta, syytetyn oikeusturvaa, ihmisten yhdenvertaisuutta, taannehtivan lainkäytön kieltoa ja tuomioistuinten riippumattomuutta vastaan.
Ihmekös tuo, jos luvattu maa on Neuvostoliitto.
Mitenkö kehtaavat? Ei kai se yllätä, että kaikki keinot ovat heille käypiä ja sallittuja, jos niillä vain saadaan omaa asemaa nostettua; totuudesta tai oikeudenmukaisuudesta viis. Tylymmin sanottuna: me valkoiset heteromiehet olemme matalan intensiteetin sodassa näitä feministejä vastaan, ja olisi korkea aika neuvotella ja sopia riittävän tehokkaista taktiikoista ja aseista heitä vastaan, ja ryhtyä määrätietoisesti myös käyttämään niitä.