Reilu kuukausi sitten oli Marokossa YK:n kokous, jossa hyväksyttiin GCM-siirtolaissopimus. Silloin niin meillä Suomessa kuin muuallakin Euroopassa vakuuteltiin, että se ei sido mihinkään. Valtamedia ei suostunut julkaisemaan sopimukseen kriittisesti suhtautuvia kannanottoja tai väitteitä sen tulevista vaikutuksista.
Kansallismielisten liittouma yhdessä verkkomedia Kansalaisen kanssa loi paineen nostamalla sosiaalisen median keskusteluun sopimuksen, joka oli aiottu viedä maaliin syvässä hiljaisuudessa. Adressi sen hylkäämiseksi avattiin 23.10.2018. Perussuomalaiset kansanedustajat ryhtyivät vaatimaan sopimusta eduskunnan käsiteltäväksi. Ville Tavio teki toimenpidealoitteen, ja päätyi lopulta tekemään kantelun oikeuskanslerille, koska hallitus ei suostunut tuomaan sopimuksen hyväksymistä eduskunnan päätettäväksi. Oikeuskansleri hylkäsi kantelun.
Useiden julki tulleiden lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikosten johdosta nyt käydään julkista keskustelua, voidaanko rikollisia turvapaikanhakijoita ja pakolaisia karkottaa maasta tai palauttaa kotimaahansa. (Kansalainen)
”Suomi on sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, joilla turvataan pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden oikeudet.”
YK:n vuonna 1951 muotoilemassa pakolaisten oikeudellista asemaa koskevan yleissopimuksen mukaan sopimusvaltio ei tavalla tai toisella saa karkottaa tai palauttaa pakolaista sellaisten alueiden rajoille, jossa hänen henkeään tai vapauttaan uhataan rodun, uskonnon, kansalaisuuden ja tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi. Sopimuksen toinen kohta kuitenkin kumoaa tämän määräyksen sellaisessa tapauksessa, että on perusteltua olettaa, että henkilö on vaaraksi oleskelumaansa turvallisuudelle tai joka on lainvoiman saaneella tuomiolla tuomittu erityisen törkeästä rikoksesta ja on yhteiskunnalle vaarallinen sanotussa maassa.
Seksuaalirikoksia tehneitä ei voi palauttaa, sanoo kansainvälisen oikeuden professori Outi Korhonen (Kaleva 16.1.2019). – Pakolaisen tai turvapaikanhakijan palautuksen maahan, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu, kieltävät myös Euroopan ihmisoikeussopimus ja Euroopan unionin perusoikeuskirja. Suomi on sitoutunut myös viime vuoden joulukuussa hyväksyttyyn GCM-asiakirjaan (Global Compact for Safe, Orderly and Regular Migration), jossa on lueteltu 23 tavoitetta, joilla pyritään hallitsemaan siirtolaisuutta entistä paremmin.
Valtiosääntöoikeuden professori Juha Lavapuro kertoo, ettei edes perustuslain muuttaminen mahdollistaisi vakavia rikoksia tehneiden palauttamista, koska Suomi on kansainvälisten sopimusten sitoma. – Vaikka perustuslakia muutettaisiin, olisimme edelleen kansainvälisten palautuskieltoa koskevien velvoitteiden sitoma. Siinä mielessä peruslain muutoksella ei olisi merkitystä (Kaleva 16.1.2019).
Pitäisikö Suomen irtautua itselleen vahingollisista sopimuksista? Viimeisimmän sitoumuksen mitätöimistä vaatii kansalaisaloite. Koska eduskunta ei ole varsinaisesti hyväksynyt tai allekirjoittanut GCM-sopimusta, eikä kansainvälistä velvoitetta vielä ole, aloitteen mukaan eduskunta voi todeta GCM-prosessin laittomaksi ja mitättömäksi.
