Mikä on se voima, joka saa kuntien päättäjät ja viranomaiset toimimaan vastuuttomasti lasten turvallisuuden kustannuksella? Onko se itse kunkin henkilökohtainen ideologia, joka on nykyisessä hyysäysyhteiskunnassa trendi? Vai onko se pelko oman asemansa tai virkansa menettämisestä? Vai kenties raha? Kuntien palveluita kurjistetaan vähentämällä määrärahoja ja kuntaosuuksia ihan kaikesta, paitsi maahanmuuttoon liittyvistä palveluista. Kunta saa perusopetukseen sitä enemmän rahaa, mitä enemmän sillä on maahanmuuttajaoppilaita. Jos raha olisi motiivi, pitäisin toimintaa täysin moraalittomana.
Marokkolainen jihadisti, joka teki terrori-iskun Turussa 18.8.2017, oli peruskoulussa maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavassa ryhmässä. Vasta iskun jälkeen hänen ikänsä ja rikollinen taustansa selvitettiin. Terroristi oli turvapaikanhakijana Suomessa.
4.9. Kauhavan Alahärmän koulussa perusopetukseen valmistavassa opetuksessa olevat neljä turvapaikanhakijaa pahoinpitelivät muita koulun oppilaita.
5.9. Helsingin Meritorilla kaksi somalialaistaustaista ala-asteikäistä poikaa pahoinpiteli ja uhkaili muita oppilaita. Toinen heistä laittoi puukon yhden pojan kurkulle ja huusi: ”Haluatko kuolla tänään?!”
21.9. Kauhavan yläkoulussa on takavarikoitu teräase turvapaikanhakijalta.
Ei unohdeta myöskään Kempeleellä 14-vuotiaan tytön raiskausta 23.11.2015, tekijöinä kaksi turvapaikanhakijaa. Tekoa oli omiaan edesauttamaan koulun suvaitsevaisuuskasvatus, kuten vierailut vastaanottokeskuksessa johon lapset jätettiin jopa keskenään pelaamaan palloa turvapaikanhakijoiden kanssa.
Vastaavia tapauksia ja omakohtaisia kertomuksia kouluissa tapahtuvasta väkivallasta sekä seksuaalisesta ahdistelusta on lukuisia. Viimeisen kahden vuoden aikana kasvanut turvapaikanhakijoiden määrä on saanut aikaan sisäisen turvallisuuden heikentymisen, joka näkyy valitettavasti suuressa määrin myös kouluissa.
Turvapaikanhakijoille järjestetään perusopetukseen valmistavaa opetusta suomalaisissa koululaitoksissa – samoissa rakennuksissa, joissa suomalaislapset suorittavat oppivelvollisuuttaan. Valmistava perusopetus ei ole subjektiivinen oikeus, laki ei velvoita kuntia järjestämään sitä. Perusopetuslaissa sanotaan, että perusopetuksen yhteydessä voidaan järjestää valmistavaa opetusta.
Sen sijaan perusopetuslain mukaan kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä tätä edeltävänä vuonna esiopetusta. Velvollisuus koskee myös kansainvälistä suojelua hakevia.
Oppivelvollisuus alkaa yleensä sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta ja päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Oppivelvollisuus jatkuu aina kalenterivuoden loppuun asti sinä lukuvuonna, jona nuori täyttää 17 vuotta.
Maahanmuuttajien perusopetuksen valmistavan koulutuksen järjestäminen on siis kunnille täysin vapaaehtoinen tehtävä, joka on kokonaan valtion rahoittama. Rahoituksen taso on huomattavasti korkeampi, kuin kotikuntakorvaus jota maksetaan kunnille perusopetuksessa olevien oppilaiden määrän mukaan.
Valmistavaan opetukseen osallistuvien ikää ei ole perusopetuslaissa säädetty, vaikka se on tarkoitettu ensisijaisesti esiopetus- ja oppivelvollisuusikäisille. Opetukseen pääsemiseksi ei edellytetä ratkaisua maahan jäämisestä, vaan sitä voidaan antaa myös hakuprosessin ollessa kesken, sekä kielteisestä päätöksestä valitettaessa käsittelyn ollessa kesken.
Vielä vuosi sitten lähes 70 prosenttia Suomessa testatuista ”alaikäisistä” turvapaikanhakijoista olikin aikuisia. Vuonna 2017 ikätestien määrä romahti. Kesäkuun ensimmäiseen päivään mennessä iänmäärityksiä on tehty ainoastaan seitsemälle henkilölle, kun vuonna 2016 vastaava luku oli 630. Tämäkin luku vaikuttaa pieneltä, kun kahden viime vuoden aikana alaikäisiksi ilmoittautuneita turvapaikanhakijoita tuli Afganistanista n. 2000, Irakista 700, Somaliasta 300 ja Syyriasta 100.
Ulkomaalaislain mukaan ikätutkimus on mahdollista tehdä, jos on ilmeisiä perusteita epäillä henkilötietojen luotettavuutta, eli jos näyttää siltä että turvapaikanhakija on valehdellut ikänsä. Yleensä mikäli tulos on epäselvä, testi katsotaan turvapaikanhakijan eduksi. Turvapaikanhakija voi kieltäytyä testistä, mutta ilman hyväksyttävää syytä se johtaa lain mukaan siihen, että turvapaikanhakijaa kohdellaan täysi-ikäisenä. Ikäarviotutkimuksia tehdään vain silloin, kun viranomaisella on perusteita epäillä alaikäiseksi ilmoittautuneen ikää. Ikätesteistä päättää käytännössä Maahanmuuttovirasto. Pitäisikö maahanmuuttovirastolta kysyä, miksi testejä tehdään niin vähän?
”Koululakien tavoitteena on edistää hyvää oppimista sekä oppilaiden hyvinvointia ja turvallisuutta. Laissa korostetaan kotien ja eri hallintokuntien yhteistyön ja tukiverkkojen tärkeyttä. Myös koululait ja opetusta ohjaavat opetussuunnitelman perusteet määräävät kouluyhteisöä edistämään turvallisuutta.
Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön kattaa fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen turvallisuuden ulottuvuudet. Turvallisen koulun rakentaminen perustuu oppilaiden, vanhempien, opettajien ja muun koulun henkilöstön yhteiseen työhön.
Opetussuunnitelman perusteet velvoittavat koulut ja oppilaitokset määrittelemään toimenpiteet ja työn- ja vastuunjaon erilaisten ongelma- ja kriisitilanteiden ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi tai hoitamiseksi osana opetussuunnitelmaa.” (STM)
Viime aikoina suomalaislasten vanhemmat ovat kokeneet, että heidän lapsillaan ei ole lain määräämää turvallista kouluympäristöä, eikä heillä ole mahdollisuutta opetussuunnitelman mukaiseen yhteistyöhön, jolla voisivat siihen haluamallaan tavalla vaikuttaa. Sen sijaan vanhemmat kokevat, että vastuulliset viranomaiset valehtelevat ja salaavat heiltä asioita. Oppilaita ja henkilökuntaa kielletään kertomasta totuutta koulurauhasta, tai pikemminkin rauhattomuudesta.
Edellä mainittujen faktojen perusteella ongelmia on mahdollista ehkäistä lakeja muuttamatta, jos kunnassa halutaan toimia opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Lakimuutoksiakin tarvitaan, mutta sellaiseen ei tunnu olevan tahtotilaa.
Perusopetus tai maahanmuuttajien valmistava opetus ei ole sidottu seiniin. Kuntaa ei velvoiteta järjestämään turvapaikanhakijoiden opetusta oppilaitoksissa lasten joukossa. Turvapaikanhakijoiden opetus voidaan järjestää vaikkapa vastaanottokeskuksissa. Etenkin aikuisiksi todennettujen kohdalla näin tulisi aina olla.
Koska velvollisuutta perusopetukseen valmistavana opetukseen ei ole, kuntien pitäisi edellyttää ikätutkimuksen valmistumista jokaiselta siihen osallistuvalta, myös heiltä jotka osallistuvat valmistavan opetuksen jälkeen perusopetukseen. On oltava varmaa, että henkilö on oppivelvollisuusikäinen jotta tiedetään, onko lakivelvoitetta antaa hänelle perusopetusta valmistavan opetuksen jälkeen.
Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden aikuisten kohdalla, valitusprosessista huolimatta, kuntien pitäisi voida kieltäytyä valmistavan opetuksen antamisesta siihen asti kun päätös on tehty. Miksi valmistaa ketään perusopetukseen, jos on erittäin todennäköistä että henkilö ei jää maahan?
