Blogit

Lisää taakkaa Suomelle

Antti Rinne punaisessa kuplassa. Kuva SDP / CC BY-ND 2.0

EU-vaalien lähestyessä havaitsee, kuinka komission hiljaisuus on melkein korvia huumaavaa. Ei enää uusia avauksia, ei fanaattisia lausuntoja, he ovat kuin eivät olisikaan.

Tosiasia on, että mitä todennäköisimmin seuraavan, mahdollisesti marraskuussa 2019 aloittavan komission ohjelmaa hahmotellaan jo kabineteissa. Niihin salonkeihin on pääsy suurpankkien edustajilla, tietyillä diplomaateilla, oikean agendan lobbareilla ja kourallisella poliitikkoja. Uskollisimmat agendajournalistit saanevat pieniä murusia ja sopivasti ajoitettuja pieniä vuotoja. Demokratialla tämän asian kanssa ei ole mitään tekemistä.

On täysin mahdollista, että turvapaikanhakijoiden määrä kääntyy jälleen nousuun, tästä saatiin ensimmäinen signaali jo huhtikuussa 2018, kun Kreikka alkoi päästää siirtolaisia mantereelle. Koko ”kriisin” ajan on ollut havaittavissa, että Suomi ottaa tilanteen annettuna, jos virta tulee lännestä. Varautuihan Suomi vuonna 2015 jopa 80 000 tulijaan. Kustannukset olisivat olleet tähtitieteelliset, kun vertaa niitä paljon pienemmän määrän aiheuttamiin kustannuksiin. Ruotsi myös ohjasi aktiivisesti turvapaikanhakijoita Suomeen, vaikka tätä ei myönnettykään koskaan.

Suomi olisi voinut aivan hyvin vaatia, että sellainen henkilö, joka ei ole jättänyt turvapaikkahakemusta ensimmäisessä turvallisessa maassa, ei voi hakea Suomesta turvapaikkaa. Suomi ei kuitenkaan halunnut sulkea länsirajaansa, ilmeisesti haluttiin miellyttää EU-komissiota ja Ruotsia. Jäljet ovat kauhistuttavia ja tämä lienee vasta esimakua. On sinänsä hienoa, että Kempeleen kotia mainostanut Sipiläkin myöntää, että palauttaa olisi voinut kaikki muut kuin Venäjältä tulleet.

Suomi toteutti aikanaan Maltan kanssa ainoana maana täysimääräisesti sisäiset siirrot, kuten jopa HS kertoi 12.4.2017. Sen sijaan Venäjälle piti mennä hattu kourassa pyytämään rajan sulkemista, koska tilanne olisi voinut 2016 muuttua kaoottiseksi.  Kaoottisuutta lienee luvassa joka tapauksessa, sillä Maahanmuuttovirasto varautuu perustamaan uusia keskuksia, eli onko niin, että emme tiedä kaikkea, mitä tuleman pitää?

9.1.2019 saadun tiedon mukaan Brasilia irtautuu GCM-sopimuksesta ja usea EU-maa jää sen ulkopuolelle. Tämä kertonee siitä, että tuonkaan sopimuksen osalta kaikkea ei ole kerrottu.

Suomen konsensuspuolueet käyvät ensin keväällä parit vaalit ja yksi hiukan isompi siirtyy leikkimään valeoppositiota. EU:n liittovaltiosuunnitelmat ja maahanmuuton kuviot etenevät kulisseissa.

Ennen kuin vuosi 2019 päättyy, saatamme vielä kaivata mennyttä aikaa enemmän kuin koskaan. Wannabe-pääministeri Antti Rinteen johdolla meille on luvassa nimittäin lisää kurjuutta ja kustannuksia.

 

Olli Kotro on ehdolla Euroopan parlamenttiin keväällä 2019 perussuomalaisten listalta. Hän on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri ja on työskennellyt pitkään perussuomalaisten palveluksessa Euroopan parlamentissa ja sitä ennen ulkoasiainministeriössä. Voit seurata Olli Kotroa Twitterissä ja Facebookissa.

Tagit

Tietoa julkaisijasta

Olli Kotro

Olli Kotro

Olli Kotro on ehdolla Euroopan parlamenttiin keväällä 2019 perussuomalaisten listalta. Hän on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri ja on työskennellyt pitkään perussuomalaisten palveluksessa Euroopan parlamentissa ja sitä ennen ulkoasiainministeriössä.

Voit seurata Olli Kotroa twitterissä ja Facebookissa.

Liity kannattajajäseneksi

Kansalaisen verkkokauppa