Blogit

Ötökkäkato uhka ravinnontuotannolle – autetaan pörriäisiä

11 v. poikani yllätti tällainen otus mökillä viime viikolla.

Kansainvälinen biodiversiteetin suojeluviikko päättyi eilen sunnuntaina. Toivottavasti sinäkin törmäsit uuteen ja hyödylliseen tietoon luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi viikon aikana.

Erityisesti pölyttäjähyönteisten kantojen romahduksesta on tullut tietoa medioista. Romahdus on herättänyt myös maataloustuottajat, sillä pölyttäjähyönteiset ovat elintärkeitä ruoantuotannollemme. Esimerkiksi Saksassa pölyttäjien määrä on romahtanut 75 % vain 27 vuoden aikana ja kehitys on tietenkin samansuuntainen yleisesti korkean elintason maissa. Syynä katoon ovat hyönteisten elinympäristöjen katoaminen, hyönteismyrkyt, vieraslajit ja ilmastonmuutos.

Pörriäisten puolesta kampanjoidaan nyt monella taholla, MTK:ta ja maa- ja metsätalousministeriä myöten. Ministeri Jari Leppä ojensi vastikään Facebookiin laittamallaan videolla hyönteishotellin mallin Matti Vanhaselle pyytäen tätä sitoutumaan hyönteishotellin rakennuspuuhiin omalla pihallaan. MTK kampanjoi biodiversiteetin suojelun puolesta sivuillaan ja kertoo, että ”Kahdeksan kymmenestä järjestömme viljelijästä ja metsänomistajasta kertoo kehittävänsä toimintaansa ympäristön kannalta yhä kestävämmäksi.”

Pörriäisten ohella tietenkin kaikki lajien ja niiden sisällä geneettinen monimuotoisuus on tärkeää, koska ekosysteemeissä eliöt ovat yhteydessä toisiinsa. Toiset lajit ovat epäilemättä kuitenkin vielä arvokkaampia kuin toiset. Pörriäiset vaikuttavat suoraan ravinnontuotantoon. Niiden pelastamiseksi on julkaistu yksinkertaiset toimintaohjeet. Ohjeiden noudattaminen säästää mukavasti myös vaivaa ja lompakkoa ja ne kuuluvat näin:

1. Vältä nurmikon leikkaamista. Jätä ainakin osa leikkaamatta. Nurmikon leikkuussa leikkaantuvat samalla kukat, jotka ovat pölyttäjille tärkeitä ja helposti kuolee myös ötököitä. Laitoin itse juuri taloyhtiömme Facebook-sivuille ehdotuksen, että osa pihan nurmikosta jätettäisiin tänä kesänä leikkaamatta.

2. Vältä myrkyllisten torjunta-aineiden käyttöä puutarhassasi. Yleensä luonto hoitaa lopulta hommat ja kannattaa malttaa odottaa luonnon omien torjuntapartioiden saapumista pienellä viiveellä. Näitä ovat mm. leppäkertut ja kukkakärpäset.

3. Suosi kukkivia kasveja, jotta pölyttäjät saavat ravintoa. Luonnonkukat ainakin ovat näille mieluisia ja lista hyvistä vaihtoehdoista löytyy esim. Pelasta pörriäinen -kampanjan sivuilta: https://yle.fi/aihe/kategoria/luonto/pelasta-porriainen

4. Askarrelkaa hyönteishotelli – ohjeita löytyy verkosta. Lahoava puu sinänsä houkuttelee myös hyönteisiä, joten sellaiset herkut kannattaa säästää metsän pienimmille.

Osa ihmisistä kammoksuu ötököitä ja se on ihan biologista. Kuitenkin kielteisyys hyönteisiä kohtaan helpottaa, kun tietää niiden hyödyllisyyden. Ne ärsyttävimmätkin ötökät, ovat usein jonkin toisen eläimen ravintoa. Maailmalla monet tutut lintulajit ovat vähentyneet huolestuttavasti, koska niille ei riitä tarpeeksi hyönteisravintoa.

Yhteiskuntamme ja taloutemme rakentuu voimakkaasti luonnon varaan. Sen lisäksi ihmiset arvottavat luontoarvot yleisesti hyvin korkealle elämän mielekkääksi kokemisen kannalta. Esimerkiksi kotikaupungissani Espoossa asukkaat arvottavat luontoarvot tärkeimmiksi itselleen heti turvallisuuden jälkeen seuraavaksi tärkeimpinä. Tietenkin terve luonto on myös turvallisuuskysymys esimerkiksi ravinnontuotannon edellytysten kannalta.

Itselleni kohtaaminen uudenlaisten ötökkäkummajaisten kanssa on yleensä matkojen tai mökkireissujen arvokkainta antia. Osittain kyseessä on varmaan sukuvika, kun esimerkiksi isäni toimistossa on juoksuhämähäkin pesä, jossa on jälkeläinen jo toisessa polvessa ja isäni nimeää hämähäkit. Luonto tarjoaa meille paljon mysteereitä, joita ilman elämä olisi aika tylsää.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/04/01/viisi-tapaa-pelastaa-porriainen-valitse-omasi-ja-merkkaa-tekosi?page=1

Tietoa julkaisijasta

Henna Kajava

Olen perussuomalainen kansanedustajaehdokas Uudellamaalla. Olen PS:n Espoon valtuustoryhmän puheenjohtaja, Länsi-Uudenmaan aluevaltuutettu ja muitakin luottamustoimia löytyy. Koulutukseltani olen kehityskysymyksiin erikoistunut filosofian maisteri. Työskentelen sivistystoimessa. Politiikkaan päädyin maahanmuuttopaniikin kautta vuoden 2015 vyöryn seurauksena. Olin kysytty puhuja Rajat kiinni- ja suurmoskeijaa vastustavissa mielenosoituksissa.