Vaalikampanja on erikoinen prosessi. Se saa aikaan samalla suurta riittämättömyyden mutta myös onnistumisen tunnetta. Kun liikkuu, yllättyy. Siellä missä on hiljaista, siellä voikin kadunkulkija vetää hihasta ja sanoa ”Hei Olli, tiedän sinut, äänestän sinua”. Se kertoo siitä, että viesti kulkee kansan syvissä riveissä. Meidän perussuomalaisten vahvuus on se, että olemme kansanliike. Emme saa tai tarvitse eturyhmämiljoonia ja vaalipaneelien jälkeen salkkumiehet eivät tule taputtamaan olalle sanoen ”Hei, jatketaan keskusteluita”. Perussuomalaisia kutsutaan paneeleihin, koska halutaan osoittaa, että ollaan näennäisesti tasapuolisia, ei minkään muun takia. Vaaliasetelma on täysin selkeä: Euroglobalistit ja liittovaltiopuolueet vastaan kansallismieliset.
Kuten jo aiemmin kirjoitin, sekä työntekijä-, että työnantajapuoli ovat kassakaappisopimuksin sitoutuneet EU-liittovaltiokehityksen ja takapajuisista islamilaisista maista tulevan haittamaahanmuuton edistämiseen. Kokoomus on väestönvaihtoa, haittamaahanmuuttoa ja EU-liittovaltiota ehkäpä kaikkein syvällisimmin ajava taho. Se, johon kalikka kalahtaa, se älähtää. En siksi ollut yllättynyt, että jouduin kokoomusta fanittavan euroglobalistisen mediaoperatiivin Kaija Ahtelan hampaisiin 23.4.2019 Kauppalehdessä. Minua koskevan täysin asiattoman ja vihjailevan kohdan löydät täältä.
Huoli on tietysti ymmärrettävää, sillä unionistit, euroglobalistit, ulkomaalaistajat ja EU-liittovaltiota kannattavat voimat eivät halua, että heidän narratiivinsa haastetaan. Perussuomalaiset ja kansallismieliset ovat häiriötekijä konsensuspuolueiden isossa pelissä. Kunhan eurovaalit on saatu pakettiin ja komissio viimeistään marraskuussa pystyyn, on odotettavissa nopeatempoista, autoritääristä ja fanaattista johtamista Brysselin suunnasta. Kansallisvaltioista on päätetty tehdä loppu ja tähän myös SAK, EK ja Suomen poliittinen eliitti ovat sitoutuneet.
Perussuomalaisten johto on onnistuneesti käynyt keskusteluja muiden kansallismielisten puolueiden kanssa uuden kansallismielisen ryhmän perustamiseksi Euroopan parlamenttiin. Pidän hanketta tärkeänä, sillä patrioottien on annettava fanaattinen vastalause niille, jotka haluavat tuhota Euroopan luomalla siitä haittamaahanmuuttoa pursuavan liittovaltion.
En kuulu puolueen sisäpiiriläisiin tai keskeisiin toimijoihin, mutta onnekseni minulla on ollut mahdollisuus olla läsnä sekä Milanossa että Tallinnassa, jossa yhteistyöstä on keskusteltu. Yleisradio ja moni maailman lehti otsikoi näyttävästi 8.4. pidetyn tapaamisen, mm. Washington Post, jonka juttu ei käsitellyt valitettavasti sisältöjä vaan keskittyi enemmän leimaamiseen putinistiksi.
Tallinnan kokous 14.5 ja Milanon 18.5 kokous saivat Iltalehdessä, Ilta-Sanomissa ja Lännen Mediassa ison huomion, mielestäni sinänsä perustellusti.
Katse tulevaan
Viimeinen vaalikampanjaviikko on käynnistymässä ja itse käyn vielä useilla paikkakunnilla (mm. Ikaalinen 22.5, Kokkola ja Kaustinen 23.5). Lisäksi olen huomenna maanantaina 20.5 klo 7.00 MTV3:n Huomenta Suomessa ja klo 20.00 YLE FEMin nauhoitetussa ruotsinkielisessä vaalitentissä. Mukaan mahtuu vielä Finanssialan vaalipaneeli huomenna klo 14.00 Helsingin eläinmuseossa, jota voi seurata Finanssialan verkkosivuilla. Vilskettä ja vilinää siis riittää.
Oli täysin odotettavissa, että Perussuomalaisten halua olla mukana perustamassa uutta kansallismielistä ryhmää kritisoidaan voimakkaasti, koska se haastaa konsensuksen ja EU-liittovaltiota ajavat vanhat puolueet. On tavallaan hienoa, että Venäjä-kortti heiluu, sillä se osoittaa, että vastustajalla ei ole asia-argumentteja. Sen kääntöpuoli on se, että mediaoperaation taustalla on viedä happea oikealta poliittiselta keskustelulta, eli siltä, mihin EU-liittovaltiokehitys johtaa. Jokainen tv-minuutti tai sekunti, joka käytetään Volodjan jauhamiseen, on pois vanhoille puolueille oikeasti ikäviltä kysymyksiltä.
Tämä on pelin henki ja se on hyväksyttävä. Tosin vastustajan hermostuminen osoittaa, että silläkin alkaa kasetti hajota. Mielenkiintoisella tavalla aiemmin korskeasti esiintyneet, ison rahan tukemat kartellipuolueet ja niiden mediaoperatiivit joutuvat nyt käyttämään entistä häijympiä valheita ja samalla varomaan perussuomalaisia.
Oma veikkaukseni on, että viikko tulee olemaan vilkas ja tulemme näkemään vielä toinen toistaan mielenkiintoisempia ulostuloja ja häijyjä heittoja. Sitten niin. Me perussuomalaiset pidämme katseen pallossa ja keskitymme siihen, että äänestäminen on tärkeää. Äänestämättä jättäminen on ääni EU-liittovaltiota ja haittamaahanmuuttoa ajaville kokoomuksen erivärisille versioille.
Moni on kysynyt minulta, miten minun käy. Minä otan tuloksen vastaan tyyneydellä ja kiitän äänensä jo antaneita sydämellisesti vielä kerran. Sen uskallan sanoa, että tulinpa valituksi tai en, jatkan toimintaa Suomen hyväksi, muodossa tai toisessa.
Pidetään lippu korkealla ja Suomen asia mielessä. Me olemme ainoat, jotka sen teemme.
Olli Kotro on ehdolla Euroopan parlamenttiin keväällä 2019 perussuomalaisten listalta. Hän on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri ja on työskennellyt pitkään perussuomalaisten palveluksessa Euroopan parlamentissa ja sitä ennen ulkoasiainministeriössä. Voit seurata Olli Kotroa Twitterissä ja Facebookissa tai hänen vaalisivullaan.
