Saksan liberaalihallinto on ampunut varoituslaukauksen kansallismielisen ja konservatiivisen Alternative für Deutschland (AFD) puolueen suuntaan. Tilastollisesti puolue on nostanut huomattavasti kannatustaan saksalaisten keskuudessa, minkä takia se on tällä hetkellä Saksan toiseksi suurin puolue Christlich Demokratische Union Deutschlandsin (CDU) jälkeen. Nosteessa oleva AFD on selvä poliittinen haastaja Saksaa jo pitkään pyörittäneelle liberaalille ja EU myönteiselle hallinnolle. Nyt tämä kyseinen hallinto on aikeissa puolustautua ärhäkkäästi uhkaamalla kieltää koko puolueen. Kansallismielisille saksalaisille tilanne on varmasti ynseä.
Jopa Saksan presidentti Frank-Walter Steinmeier on julistanut vihamielisyytensä AFD:n suhteen. Presidentin mukaan ”demokratian vihollisille” tulisi näyttää kaapin paikka. Nähtävästi demokratian pelastaminen vaati sen aktiivista kieltämistä, ainakin 47% saksalaisista presidentti mukaan lukien ovat tällä kannalla. Mielestäni on hauskaa että demokratia on vaarassa aina silloin kun omat ovat kärsimässä vaalitappion. Tämä tuskin on mitään sattumaa. Muutenkin argumentit demokratian pelastamisesta torpedoivat itsensä kun puhutaan avoimesti toiseksi suurimman puolueen lakkauttamisesta. Saksan nykyhallinto voi syyttää itseään AFD:n noususta, sillä sen harjoittama politiikka on ajanut yhä useamman saksalaisen äänestämään isänmaalle parempaa vaihtoehtoa, mikä on aivan oikein.
Saksassa on ollut tapana kieltää hallitsevaa järjestystä vastustavat liikkeet aina 1800-luvun ajoilta asti, jolloin rautakansleri Otto von Bismarck rajoitti silloisen sosiaalidemokraattisen puolueen toimintaa mm. kieltämällä ammattiliitot ja sosialistiset sanomalehdet. Myös Adolf Hitler kielsi 1930-luvulla kaikki valtiota vastustaneet puolueet, samoin tehtiin Itä-Saksassa kommunistihallinnon aikana. Maan historian takia Saksassa poliittisen puolueen kieltäminen on laillisesti erittäin vaikea prosessi. Politiikan tutkija Volker Boehme-Nessler on skeptinen AFD kiellon onnistumisen suhteen. Hän myös uskoo että mahdollinen yritys kieltää puolue vain nostaisi sen kannatusta. ”Yksinkertaisesti et voi kieltää puoluetta jolla on 20-30 prosentin kannatus”, Boehme-Nessler kertoo saksalaismedia Mitteldeutscher Rundfunkille.
Vaikka onkin epätodennäköistä että AFD kiellettäisiin lailla, uhkaukset sen kieltämisestä ovat todennäköisesti täysin aitoja. Ajatus kiellosta on erityisen suosittua esimerkiksi Saksan vihreiden keskuudessa. Kaikki kansallismielisesti ajattelevat tietävät kokemuksesta miten rankasti heitä tuomitaan liberaaleissa yhteiskunnissa. Kansallismielisiltä voidaan tarvittaessa kieltää esimerkiksi sanan- ja ilmaisuvapaus sekä sosiaalisessa mediassa aktiivisesti toimivat bränditilit. Tiedämme, että olemme poliittisesti alemman kerroksen väkeä jonka sorsiminen on sosiaalisesti täysin hyväksyttyä. Tämän takia olen hieman huolissani AFD kiellon suhteen. Mikäli kielto menisi läpi, ottaisivat kansallismieliset kriittisen osuman poliittisesti Saksassa sekä mahdollisesti muissa EU-maissa, jotka saattaisivat innostua kieltämään omia oppositiopuolueitaan. Tämä on täyttä spekulaatiota, mutta en pidä asiaa mahdottomuutena etteikö maat kuten Ranska, Ruotsi tai Suomi ottaisi mallia Saksasta. Kansallismieliset puolueet Euroopassa ovat useimmiten politiikaltaan euroskeptisiä, globalismin vastaisia ja maahanmuutto kriittisiä. Mikäli tällaiset puolueet saataisiin pois kuvioista, niin Eurooppalainen liittovaltio projekti olisi lähempänä toteutumista.
Toki asiaa voi ajatella myös toisella tavalla. Kuten Volker Boehme-Nessler mainitsi, AFD:n kieltäminen vain nostaisi sen kannatusta. Täysin laillisesti toimivan oppositiopuolueen kieltäminen paljastaisi kaikille liberaalin järjestyksen todelliset kasvot. Täten mahdollisesti yhä useampi saksalainen olisi valmis hylkäämään globaalia järjestystä tavoittelevan liberalismin. Kansallismielinen vaihtoehtoispolitiikka saisi taakseen entistä enemmän tukijoita. Vaikka AFD tulisi menettämään parlamentaarisen vaikutusvaltansa, saisi kansallismielinen aate runsaasti uusia kannattajia jotka olisivat valmiita hyväksymään merkittäviä poliittisia muutoksia.
Joka tapauksessa jotakin poliittisesti merkittävää tulee tapahtumaan Saksassa. Onhan itse presidenttikin ilmoittanut olevansa täysin avoin sille mahdollisuudelle, että Saksan toiseksi suurin puolue kiellettäisiin lailla.
Hitlerkin kielsi puolueet, joista ei pitänyt, siis kaikki muut puolueet kuin omansa. Suvakit haluavat täydellisen vallan edelleen ja vaihtoehtoiset ajatukset ovat heidän mielestään jotain mikä pitää kieltää, koska se uhkaa heidän demokratiaansa eli heidän diktaturiaansa.
Outoa, että ihmiset eivät kovin yleisesti tajua, että ne haluavat nimenomaan diktaturiaa. Diktaturiaa kohti mennessä alkupään askelia on sananvapauden rajoittaminen. Nämä rajoittavat sananvapautta kaikin keinoin ja kun joku arvostelee heidän puheitaan, he huutavat , että heidän sananvapauttaan yritetään estää, heidät yritetään saada hiljaisiksi, siis olemalla eri mieltä, ei kieltämällä heidän oikeuttaan puhua.
Saksalaiset kun sekoittaisivatkin vaan omat asiansa niin mikäs siinä. Mutta kun siinä maassa aletaan ”politikoida” niin koko Euroopan väestö saa kantaa jos mitä seurauksia ja olla makselemassa. Eräs keihäänheittäjä kuvasi ko maata tosi osuvasti joskus taannoin