Blogit

PS tolkun ääneksi kokoomuksen perusturvan polkemis- ja veroalesekoiluihin

Kokoomuksen Kai Mykkänen kertoi Hesarissa 6.2. kokoomuksen keinoista lisätä työpaikkoja sosiaaliturvan leikkauksilla. On selvää, että punavihreä rahan jakaminen on kestämätöntä, mutta kokoomus edustaa toista äärilaitaa. Kai Mykkänen ilmoitti, että kokoomus haluaa leikata mm. työttömyysturvaa, asumistukea ja toimeentulotukea. Suomi on kuitenkin saanut EU:n komitealta jo huomautuksia perusturvan liian alhaisesta tasosta. Miten siis kokoomuksen aikeet sopivat yhteen sen kannattaman EU:n linjausten kanssa?

Kokoomukselta on todella röyhkeää vaatia työttömyysturvan heikentämistä muilta osin kuin parempitasoisen ansiosidonnaisen työttömyysturvan osalta. Jos mielekästä työtä löytyisi yhteiskunnassa kaikille työkykyisille, kokoomuksen vaatimus olisi hyväksyttävissä. Näin ei kuitenkaan ole, koska vaikka avoimia työpaikkoja on paljon, niiden koulutusvaatimukset eivät usein kohtaa työttömien koulutuksen kanssa. Uudelleenkouluttautuminen vie aikaa ja rahaa, ja moniin oppilaitoksiin on vanhempana vaikea päästä sisään.

Kannustinloukuista päästään eroon kokoomuksen ehdottaman perusturvan alentamisen sijaan nostamalla matalimpia palkkatuloja kokopäivätyöstä. Kysynnän ja tarjonnan laki tekee korjausliikkeen itsestään, kunhan kokoomus lopettaa halpatyövoiman tuonnin köyhistä maista. Tiedämme, millaiset valtavat ihmismassat ovat halukkaita muuttamaan Eurooppaan kyselytutkimusten mukaan – esimerkiksi pelkästään afrikkalaisista lähes kuudennes. Ja kokoomushan ei halua ainoastaan vastata yritysten työvoiman tarpeeseen, vaan se haluaa nimenomaan halpatyövoimaa, koska se haluaa lakkauttaa työvoiman tarveharkinnan. Työttömien reservi kasvaa, kun köyhistä maista tulleet jättävät raskaat työnsä, kunhan ovat saaneet pysyvät oleskeluluvat.

Siinä kokoomus on oikeassa, että toimeentulotuen harkinnanvaraisen osuuden myöntämisperusteita tulisi tiukentaa, vähintään siksi, että tukien saajien epätasa-arvoinen kohtelu loppuisi sekä turvapaikanhakijoina tulleiden piloille hemmottelu. Myös toimeentulotuen omavastuun palauttaminen voisi olla järkevää, koska se pienentäisi vuokraan myönnettävää tukea. Tällöin sosiaalituilla elävillä maahanmuuttajilla ei olisi välttämättä varaa enää kansoittaa ruuhkautuvaa pääkaupunkiseutua nykyisissä määrin. Monilta saattaisivat silloin jopa kadota halut hakeutua Suomeen turvaa etsimään, jos joutuisivat asumaan etäämmällä etnisestä yhteisöstään.

Kokoomuksessa kaavaillaan myös asumistuen rukkaamista. Asumistuet tosiaan nostavat vuokrien tasoa korkeammiksi, joten tätä vaihtoehtoa voisi myös tutkia. Sen sijaan toinen hyvin töykeä ehdotus kokoomukselta on eläkekertymän leikkaaminen eläkettä edeltävän työttömyyden ajalta. Ihminen ei yleensä voi vaikuttaa siihen, joutuuko työttömäksi. Heittäytyminen työttömäksi tahallaan on jo nykyisellään tehty aika kannattamattomaksi. Moni joutuu työttömäksi juuri ennen eläkeikää ja silloin on käytännössä mahdotonta enää saada töitä. Miksi kokoomus haluaa rangaista juuri näitä epäonnisia ihmisiä?

Kokoomuksen tulisi pyrkiä ennemmin hyvään vanhuuteen kaikille, mikä edellyttäisi eläkkeiden riittävää tasoa kaikilla. Eikö se kuulostaisi oikeudenmukaisemmalta, kun vanhuus sairauksineen ja niiden aiheuttamine kuluineen on kuitenkin monelle elämän haasteellisinta aikaa? Eläkeiässä on ehditty jo palkkatuloilla hankkia omaisuutta, joten hyvin suurille eläketuloille ei siinä vaiheessa ole enää tarvetta. Ne vain siirtyvät helposti jälkipolvien perinnöksi. Niinpä suuria ennemmin, kuin pieniä eläkkeitä tulisi leikata.

Mykkäsen ja kokoomuksen ajattelumallit ovat hyvin populistisia ja pinnallisia. Mykkäsen kokoomuksessa ajatellaan, että heidän keskimäärin hyvätuloiset äänestäjänsä haluavat lähinnä lisää rahaa veronkevennysten muodossa ja ovat näitä lupailemassa omasta puolestaan. Veronkevennyksistä syntyisi kokoomuksen mielikuvissa optimismin kierre, josta syntyisi työpaikkoja. Mykkänen selittää, että tämä on osin psykologiaa. Kokoomuksen psykologisiin, myötäelämisen kykyihin – saati elämänviisauksiin – ei ole kuitenkaan luottaminen. Missäpä elämänviisauskirjallisuudessa ei varoiteltaisi rahan perässä juoksemisesta. Kuinka monet kerrat sitä saakaan lukea ihmisistä, joiden elämänarvot menevät äkisti uusiksi elämän suuressa kriisissä. Silloin muut arvot nousevat materian tavoittelemisen edelle.

Yrittäjäksi ryhtymiseen motivoi varmasti eniten työn mielekkääksi kokeminen, eikä raha. Riittävä tulotaso on tärkeää, mutta yritystä tuskin perustetaan veroasteen laskemisen innoittamana. Hyvä liikeidea ja yrittämiselle suotuisat puitteet varmasti ratkaisevat. Esimerkiksi korkeakoulutetuille opiskelijayrittäjille oli tärkeintä tutkimuksen mukaan juuri työn mielekkyys, eikä raha.

Moni kokoomuslainen Audi-mies onkin muuttunut mersupersuksi kokoomuslaisen ontuvan psykologian seurauksena. Kovatuloisetkin nimittäin ajattelevat toki jälkipolviensa tulevaisuutta, ja vain osa sortuu kaipaamaan veronalennuksia, kun Suomelle on kasaantumassa velkaa jälkipolvien maksettavaksi hirvittävä taakka. Monet kovatuloiset haluavat tässä tilanteessa ennen kaikkea perussuomalaisten ajamaa kulukuuria. Kokoomuslaiset ovat tunnetusti ylioptimistisia ja ahnaita suurille ja näyttäville investoinneille kovinakin aikoina. Iltis uutisoikin eilen, kuinka yli 6 000 euroa ansaitsevat kannattavat vahvasti perussuomalaisia.

Perussuomalaiset on puolue, joka yhdistää kansaa. Suomalaisista huolta kantava puolue on paras vaihtoehto niin köyhälle kuin rikkaallekin – etenkin jälkipolviemme tulevaisuutta ajatellen.

Tietoa julkaisijasta

Henna Kajava

Olen perussuomalainen kansanedustajaehdokas Uudellamaalla. Olen PS:n Espoon valtuustoryhmän puheenjohtaja, Länsi-Uudenmaan aluevaltuutettu ja muitakin luottamustoimia löytyy. Koulutukseltani olen kehityskysymyksiin erikoistunut filosofian maisteri. Työskentelen sivistystoimessa. Politiikkaan päädyin maahanmuuttopaniikin kautta vuoden 2015 vyöryn seurauksena. Olin kysytty puhuja Rajat kiinni- ja suurmoskeijaa vastustavissa mielenosoituksissa.