Pseudodokumentit
Ainakin kauhuelokuvista kiinnostuneet tietävät 1999 julkaistuin elokuvan, The Blair Witch Project. Kyseinen elokuva on mainittu pseudodokumenttien (mockymentary )– joukossa. Termi viittaa elokuvaan, joka on fiktiivinen, mutta väittää olevansa dokumentti. Samoin Blair Witch on täysin fiktiivinen, korkeintaan erittäin löyhästi Amerikan noituuden historiasta inspiraatiota ottanut elokuva, joka kuitenkin esitetään todellisena dokumenttina. Dokumentissa, anteeksi, siis elokuvassa, kolme Marylandissa 1995 patikoivaa henkilöä löytävät salaperäisiä vuotta aiemmin kuvattuja videonauhoja. Videot ovat melko pahaenteisiä ja kukaan ei tunnu tietävän missä kuvaajat ovat. Monen vaiheen jälkeen joku onnistui toimittamaan nauhat Sundance – elokuvafestivaalille, jossa Blair Witch Project sai ensi-iltansa 23 tammikuuta 1999. Mainoksissa näyttelijöiden kerrottiin olevan ”kateissa” tai ”edesmenneitä.” American Witches (Fair, S. 2016) kirjan viimein luku käsittelee elokuvaa, ja sen mukaan kuvauspaikoille tulvi sankoin joukoin ihmisiä, jotka olivat merkittäväksi häiriöksi Burkittsvillen asukkaille. Pyrin antamaan esimerkkejä moderneista epätosista myyteistä tai urbaaneista legendoista. En näe tässä yhteydessä olennaisena onko Susan Fair mahdollisesti liioitellut ilmiön laajuutta tai ei. Eli onko kyseessä mahdollisesti urbaaninen legendan pohjalta tullutta uutta legendaa. Mutta ainakin wikipedia mainitsee, että kuvauksissa esiintynyt talo veti elokuvan julkaisun jälkeen niin paljon porukkaa, että se määrättiin purettavaksi.
James Hiltonin 1947 ilmestyneen kirjan nimeä mukaileva Nothing So Strange –elokuva julkaistiin vuonna 2003 ja on siten Blair Witch aikalaisia ja toinen tunnettu pseudodokumentti. Elokuva käsittelee 1999 (hetkinen, kuulostaa tutulta?) tapahtunutta miljardööri Bill Gatesin murhaa. Jos valtamediaan ja televisioon on uskominen niin Bill Gates elää vielä tätä kirjoitettaessa 2022. Vai elääkö sittenkään?! En ole tutkinut käsikirjoittajien motivaatioita sen tarkemmin, mutta elokuvaa pidetään postmodernina (vai metamodernina?) kannanottona siihen kuinka nykyisen teknologian aikakautena mikä tahansa visuaalinen todiste voidaan saada näyttämään uskottavalta. Tekniikka edistyy ja tämä pitää varmasti entistä paremmin paikkansa 2022 kuin 2002. Nothing So Strange aiheutti ainakin pienessä mittakaavassa Blair Witch verrattavaa ilmiötä. Ihmiset kuvittelivat, että Bill Gates on oikeasti murhattu ja julkisuudessa esiintyy kaksoisolento, hologrammi tai vastaava.
Pseudodokumentit ovat ehkä pieni, mutta maininnanarvoinen sivuhaara jos ajatellaan laajempaa toden ja epätoden määrittelyä nykymaailmassa ja erityisesti mediassa. ”Uskon vasta kun näen” tai englanniksi: ”Seeing is believing.” ovat varsin tunnettuja lausuntoja. Varsin harva uskoo kuitenkaan PELKÄSTÄÄN näkemiseen pohjautuvaan todisteeseen. Näkemistä tulee tukea jonkin tasoinen logiikka. Kaikki tietävät, että nykyteknologialla voidaan tuottaa kirjaimellisesti mitä tahansa, jonka voit nähdä ainakin sähköisesti. YouTubessa
On runsain mitoin ”todisteita” lumimiesten, keijujen ja muiden mystisten olentojen olemassaolosta. Nykymaailman tieteellisiä totuuksia ei ole kuitenkaan heitetty romukoppaan vain koska voit nähdä jotakin (näyttöpäätteeltä). Vaikka voit nähdä lumimiehen tai keijukaisen YouTubessa, suurin osa ihmisistä ei kuitenkaan ota näkemäänsä vakavissaan, koska looginen päättely ei tue näiden olentojen olemassaoloa.
Tässä yhteydessä en lähde määrittelemään luotettavan totuuden kriteereitä sen tarkemmin. Tyydyn toteamaan, kuinka helppoa on saada ihmiset uskomaan selvään fiktioon totuutena.
-Miro
Uskoohan suurin osa ilmastonmuutokseen väärennettyjen todisteiden pohjalta. Myönnettäköön, että ei kaikella kansalla ole käytännössä mahdollisuutta muuta kuin uskoa poliitikkojen ja media luomat valheet.