Blogit

Säilyisikö hyvinvointi, jos suomalaiset vaihdettaisiin afrikkalaisiin?

Säilyisikö Suomen hyvinvointi ja yhteiskunta ennallaan, jos kuvittelemme, että suomalaiset vaihdettaisiin afrikkalaisiin? Väestönvaihdos tapahtuisi monien sukupolvien aikana, jolloin on aikaa kotoutua. Maamme päättäjät ajattelevat, että ihmiset ovat ihmisiä, joten kyllä näin voimme turvallisesti uskoa jälkipolvemme heidän suuruudenhullun monikulttuurisuuspolitiikkansa armoille.

Kuitenkin kulttuuri ja yhteiskunta muuttuvat tulokkaiden myötä. Toiveet kaksisuuntaisesta kotoutumisesta ja monikulttuurisuuden ihannointi ja edistäminen kertovat tästä. Mutta muuttuuko samalla hyvinvointimme perusta?

Kaikissa kulttuureissa koulutusta ei arvosteta samalla tavoin kuin Suomessa ja kirjallinen perinne on toisissa kulttuureissa huomattavan heikko. Pelkkä silmälasien suosiminen Afrikassa ilman vahvuuksia ei todista koulutuksen arvostuksesta. Voimmeko me kuitenkin säädellä ja päättää, mitä piirteitä tulokkaat säilyttävät ja mitä hylkäävät kulttuureistaan? Lakia on tietenkin kaikkien noudatettava, mutta silti jäljelle jää usein paljon ongelmallisia kulttuuripiirteitä. Luovutaanko sukupuolirooleista? Opitaanko arvostamaan koulutusta?

Ylen uutisista sai tänään lukea, kuinka Afrikassa ei arvosteta koulutusta. On tutkittu, että noin puolet maailman kansalaisista menettää puolet potentiaalistaan, koska heidän kotimaansa ei investoi tarpeeksi kansalaistensa terveyteen ja koulutukseen. Uutisessa mainitaan kielteisessä valossa vain Afrikan maita: “Länsi-Afrikan maiden opetusbudjetti on alle neljä prosenttia BKT:sta, ja siitäkin iso osa tulee ulkomaisilta lahjoittajilta.” “Pääjohtaja nostaa esimerkiksi Nigerian, jolla on öljyvarallisuutta, mutta joka laiminlyö koulujärjestelmäänsä.” “Turhan moni Afrikan maa sanoo, että he tekevät kovasti työtä vaurastuakseen, ja sitten he alkavat käyttää rahaa terveyteen ja koulutukseen. Meidän mielestämme heidän pitää keskittyä terveyteen ja koulutukseen nyt, sanoi Jim Yong Kim.”

https://yle.fi/uutiset/3-10451237

Ainakaan Afrikan johtajat eivät näytä uutisen valossa arvostavan koulutusta. Voisiko tällä olla yhteyttä afrikkalaisiin kulttuureihin? Afrikassa sanotaan olevan hyvin ohut kirjallinen historia ja -kulttuuriperinne. Afrikassa kerrotaan toisaalta kukoistaneen merkittäviä kuningaskuntia, joista ei vain jostain syystä puhuta. Mutta jos näistä ei puhuta siitä syystä, että ne eivät ole millään muotoa verrattavissa maailman historiallisiin korkeakulttuureihin? Historia-lehden listauksessa maailman merkittävimmistä imperiumeista ei näy Afrikkaa:

https://historianet.fi/sivilisaatiot/top-10-historian-merkittavimmat-imperiumit

History.com listaa maailman seitsemän vaikutusvaltaisinta afrikkalaista kuningaskuntaa. Mielenkiintoista! Valitettavasti näiden “sivistys” vaikuttaa olevan yleensä joko Egyptistä omaksuttua (Kush, Punt) tai islamilaista “kirjaviisautta”, joka etenkin nykyään tukahduttaa yhteiskuntien kehitystä (Mali, Songhai). Karthago lieni merkittävin listauksessa mainittu kuningaskunta, mutta sen perustivatkin foinikialaiset, eivätkä afrikkalaiset.

https://www.history.com/news/7-influential-african-empires

Koska afrikkalaisten kulttuurien kirjallinen sivistys on ohutta, niin silloin kannattaa ajatella henkistä kulttuuriperintöä ja viisautta laajemmin, eikä takertua vertailemaan asiaa länsimaisen mittapuun mukaan. Kuitenkin eurooppalaisena alkuperäisasukkaana haluan säilyttää Euroopan vahvan kirjallisen kulttuurin maanosana, enkä halua sellaista siirtolaisvirtaa tänne, joka uhkaa tämän säilymistä.

Afrikkalaisten kannattaa mielestäni olla ylpeitä omassa maanosassaan omien kulttuuriensa kadehdittavista piirteistä, kuten vahvasta kehollisesta perinteestä, rytmimusiikki- ja tanssiperinteestä. On viisasta ja taitonsa osata nauttia musiikista ja tanssista missä tahansa arjen keskellä ja vahvasti henkistä sulautua erilaisiin rytmeihin. Itsensä säästäminen liialta kiireeltä ja stressiltä on myös viisautta ja Afrikassa osataan ottaa rennommin.

Erilaisuus on rikkautta, mutta ei enää silloin, jos se uhkaa omaa elämäntapaa ja hyvinvointia. Jos erilaisuus ei ole ihmisoikeuksien kanssa ristiriidassa, niin sitä tulee kuitenkin kunnioittaa sen omien vahvuuksien kautta, eikä alentavasti omasta kulttuuriperinteestä katsottuna. Oheisessa Aristoteleen kantapää -ohjelmassa Afrikasta halutaan löytää sanallisesti ilmaistua viisautta jos ei muualta, niin senegalilaisten wolofien (40 % maan väestöstä) sananparsista. Haastattelija ylistää yksinkertaisia ja usein eettisesti kyseenalaisiakin sananlaskuja, jotta tämä todistaisi afrikkalaisesta viisaudesta. Eräs sananlaskuista kuuluu näin: “Joessa makaava puunrunko ei muutu krokotiiliksi, vaikka se siellä kuinka kauan makaisi.” Tällä viitataan wolofien kastiyhteiskuntaan, jossa ei katsota hyvällä kastin vaihtamista. Tätä verrataan sitten suomalaiseen sananlaskuun, joka välittää tasa-arvoa: “Kukaan ei ole seppä syntyessään.”

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/09/23/aristoteleen-kantapaa-afrikkana-rokassa

On hyvä pyrkiä etsimään erilaisista kulttuureista niiden hyviä puolia ja lisäämään kulttuurien välistä myönteistä suhtautumista, sekä vahvistaa näin myös yksilöiden itsetuntoa. Tällaiselle on hyvät edellytykset kuitenkin vain silloin, kun ihmiset luottavat, että heidän oma kulttuurinsa ja yhteiskuntansa ovat turvattuja myös jälkipolville ilman tulokaskulttuurien uhkaa.

Koska kulttuurit säilyvät sukupolvesta toiseen myös uudessa kotimaassa – toisilla vahvemmin ja toisilla heikommin, tämän sitoutumisen samalla vaihdellessa sukupolvesta ja ikävaiheesta toiseen – monikulttuurisuus on ja pysyy. Tämä on nähtävissä kaikkialla maailmassa. Todellista yhteensulautumista ei koskaan saavuteta, vaikka tämä lienee monikulturistien utopia. Kuinka suuri osa jopa yhteisen uskonnon kanssamme jakavista Suomen romaneista on kotoutunut 500 vuodessa?

Kirjoittaja on perussuomalaisten kansanedustajaehdokas Uudellamaalla sekä vahvana vaikuttajana Espoon valtuustossa ja opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa. Tällä hetkellä poliitikkosivuni Facebookissa on kuukauden estossa, koska en taaskaan ehtinyt huomata sekavaa, yhteisönormeja loukkaavaa kommenttia ylläpitämässäni Maahanmuuttokriittiset -Facebook-ryhmässä. Ehdokassivuani voi kuitenkin käydä tykkäämässä:

https://www.facebook.com/Henna.Kajava.Eduskuntaan/

Shares

Tietoa julkaisijasta

Henna Kajava

Henna Kajava

Olen perussuomalainen kansanedustajaehdokas Uudellamaalla. Vaikutan 1. varavaltuutettuna Espoossa ja opetuslautakunnan jäsenenä. Koulutukseltani olen kehityskysymyksiin erikoistunut filosofian maisteri. Työskentelen sivistystoimessa.