Jari Petri Heino kirjoittaa Facebook-sivullaan esimerkin valossa internetistä ja sen uhkasta vallanpitäjille.
Internet ja sitä kautta sosiaalinen media on ollut käytössämme vuodesta 1993, mutta vasta 2000-luvun lopussa se on alkanut osoittautua vallanpitäjille vaaralliseksi. Viimeisin pysäyttävä uutinen kertoi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päättäneen, ettei islamin profeettaa saa kutsua pedofiiliksi, koska se ei edistä objektiivista keskustelua.
Wikipedian mukaan objektiivisuus tarkoittaa henkilökohtaisesta asenteesta tai näkemyksestä riippumatonta, puolueetonta, tasapuolista tai yleispätevää.
Henkilökohtaisista näkemyksistä huolimatta islamin profeetta Muhammad avioitui 6-vuotiaan tytön kanssa ja avioliitto täyttyi Aishan ollessa vasta 9-vuotias. Se on objektiivinen, riippumaton, tasapuolinen ja yleispätevä tosiasia, joka on kirjattu myös islamilaiseen perimätietoon. Meille toki muistutetaan, että ajat olivat erilaiset ja muuta puppua, koska islamofobia on tosiasia, jonka takia uskontoa ei uskalleta verilöylyjen pelossa kritisoida .
Henkilökohtaisista näkemyksistä huolimatta pedofilia on nykypäivän standardien mukaan lapsikohteinen seksuaalihäiriö eli parafilia, joka kohdistuu ei sukupuolisesti kypsyneisiin lapsiin. Pedofilia ei siis ole mikään seksuaalinen suuntaus, vaan sairaus. Näin ollen loogisin perustein voi profeetta Muhammadia kutsua pedofiiliksi, ja koska profeetan esimerkki on keskeinen islamin uskonnossa, looginen päättelyketju jatkuu niin, että islamissa pedofilia hyväksytään.
Tästä päättelyketjusta sai Jussi Halla-aho rangaistuksen. Suomen korkein oikeus päätti rangaistuksen perusteluissaan, ettei uskonnollisista asioista keskustellessa voi käyttää loogista ja järkiperäistä ajattelua. Toisin sanoen, loogisesti ajatellen KKO pitää uskovaisia epäloogisina ja vähäjärkisinä, mutta se ei tunnu uskovaisia haittaavan.
Mitä taas tulee siihen, ettei islamin profeettaa saa sanoa pedofiiliksi, niin asian kurja puoli tulee esiin niinä tuhansina lapsiavioliittoina islamilaisessa maailmassa, kun miehet noudattavat vain profeettansa esimerkkiä, ja profeetan esimerkki ei tässä tapauksessa ole väärin, koska jopa Euroopan ihmisoikeustuomioistuin sen on siunannut.
Internetin vihapuhetta koetetaan nyt siis suitsia rajulla kädellä, mutta millaisia ovat ne vihapuheet ja mihin vihatekoihin edellä mainitun kaltaiset objektiiviset kirjoitukset tai sanomiset ovat johtaneet? Ne tapaukset, joissa eurooppalaisten valtioiden alkuperäisasukkaat ovat sosiaalisen median yllyttäminä lähteneet kohdistamaan väkivaltaa eri etnisen alkuperän tai uskonnon omaaviin, ovat erittäin harvinaisia, mutta silti meille kerrotaan vihapuheen määrän kasvaneen, ja tällä vihapuheperusteella tuomitaan ihmisiä oikeudessa uhrittomista rikoksista.
Koska sanan miekka tuntuu viiltävän rajusti vallanpitäjiä ja heidän objektiivisuuttaan on asiaan vain yksi ratkaisu.
Sammuttakaa internet!
