Pääministeri Juha Sipilä kiitteli taannoin Ranskan presidentti Macronin linjapuhetta. Sipilän mielestä Macron esitti EU:n tulevaisuudesta visionäärisiä näkemyksiä: ”Tapasin Ranskan presidentti Emmanuel Macronin perjantai-iltana, keskustelimme tuolloin jo hänen tämän päiväisen puheensa sisällöstä. Macron oli ilmaisussaan juuri niin visionäärinen kuin perjantain keskustelun perusteella saatoin odottaa.”
https://www.juhasi.fi/blogi/2017/09/26/20995
Vihreidenkin päällikkö Touko Aalto kommentoi Macronin puhetta sanomalla, että olisi pystyttävä visioimaan pidemmälle tulevaisuuteen: ”On selvää, että Euroopan unionissa on vikoja korjattavana. Sen takia on pystyttävä katsomaan toisaalta lyhyiden valojen kautta lähitulevaisuuteen, ja samalla vähän pidempien valojen kautta pitäisi pystyä visioimaan pidemmälle Euroopan tulevaisuuteen.”
https://yle.fi/uutiset/3-9853037
Suomessahan on totuttu visioimaan viimeisten vuosikymmenten aikana usein ja melko usein näissä visioissa on menty pahasti metsään, tai nuo visiot ovat jääneet melkoisen epäselviksi kaikille. Luultavasti lähes kaikki muistavat sankarifilosofi Himasen huimat tulevaisuusvisiot kohukirjassaan Sininen kirja, joka ei auennut oikein kenellekään. Hintaa kirjalle toki tuli muutamia satoja tuhansia euroja, mutta Jyrki Katainen oli sitä mieltä että rahat menivät tarpeeseen ja niille saatiin visionääristä vastinetta. Ehkä se oli koko projektin tarkoituskin?
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000602460.html
Juuri nythän maassamme toteutetaan keskustan ja kokoomuksen visiota Suomesta, jossa verovaroilla rakennettu yhteiskunnan infra myydään kokonaan ulkomaalaisomistukseen pilkkahinnalla ja yhteiskunnan verovaroilla kustannetut peruspalvelut lakkautetaan ja tilataan jatkossa valtavaan ylihintaan ulkomaalaisomisteisilta yksityisyrityksiltä, jotka maksavat mahdollisimman vähän veroja Suomeen. Tämän vision visionäärisyys tarkoittaa maamme tuhoamista perustuksia myöten, mutta ei se ole ihme, kun tämän tekstin lopuksi selvitän teille mitä visio-sana tarkoittaa.
Tässä visiossa mahdollisimman suuri ja vakava köyhyys kannustaa ihmisiä ilmaistöihin, joihin heitä pakotetaan jos he eivät sellaisiin suostu, ja jos he eivät suostu, heidän asemaansa heikennetään kunnes heillä ei kokoomuslaisten ja keskustalaisten visionäärien mukaan ole vaihtoehtoja, eli kannustinloukkuja puretaan heikentämällä sosiaaliturvaa ja työttömyysturvaa. Pienyrittäjiä ja mikroyrittäjiä hakataan myös kuin vierasta sikaa tämän vision mukaisesti, samaan aikaan kun suurimmille yrityksille ja rikkaimmille annetaan miljardien tulonsiirrot erilaisin visionäärisin tempuin.
Visiossa olennaista on se, että keko-visionäärit uskovat, että on olemassa valtavasti työtä jonne kaikki halukkaat pääsevät ja että nuo 350 000 työtöntä eivät vain halua töihin, jonne heidät on siis pakotettava vaikka ilmaisiksi. Näin maailmasta ja tästä maasta tulee ihana paikka, jossa uusorjuus ja köyhimpien hallinnollinen tappaminen ovat osa uutta uljasta huomista.
Poliitikot ja filosofit eivät suinkaan ole olleet ainoat visionäärit tässä maassa. Talouselämän johdossa on nähty visioita toisensa perään ja tulokset ovat olleet vähintäänkin kirjavia. Parhaimmillaan talouselämän johtajien visiot ovat osuneet nappiin ja saaneet aikaan positiivisia tuloksia, pahimmillaan ne ovat johtaneet katastrofeihin ja suurtyöttömyyteen, hyvinvoinnin romahtamiseen ja maamme talousvaikeuksiin. Ne siis tukevat usein Keskustan ja Kokoomuksen visioita maamme tulevaisuudesta ja ovat samansuuntaisia, osittain siksi että talouselämän eliitti koostuu enimmäkseen näiden kahden puolueen ja RKP:n jäsenistä ja kannattajista.
Mutta se todellisuudesta! Lopuksi selvitämme mitä visio suomenkielessä tarkoittaa ja miksi sen laaja käyttö poliitikkojen, talouselämänjohtajien ja konsulttien keskuudessa on niin paljastavaa. Katsotaanpa mitä sanakirja meille kertoo:
”visio
1. (tulevaisuuden)kuva, näkymä, hahmotelma, kuvitelma, näkemys. Poliitikkojen visiot huomispäivän Suomesta.
2. näky, harhanäky.”
”visio
(tulevaisuuden)kuva, näkymä, hahmotelma, kuvitelma. esim. Poliitikkojen visiot huomispäivän Suomesta.
näky, harhanäky.”
Kirjoitus on uudelleenjulkaistu Sande Parkkosen luvalla