Vuonna 2015 Petteri Orpo (kok) toimi sisäministerinä, kun Suomeen vyöryi yli 32 000 turvapaikanhakijaa. Maan turvallisuustilanne heikentyi, joka on kärjistynyt lapsiin ja naisiin kohdistuneina väkivalta- ja seksuaalirikoksina ympäri maata.
Varsinaiseen ongelmaan ei ole juurikaan kiinnitetty huomiota, vaan ainoastaan seurauksiin. Orpon mukaan vihapuhe heikentää yhteiskunnan perusarvoa luottamusta ja lisää eniten kansalaisten kokemaa turvattomuuden tunnetta. Hän esitteli vihapuheen torjunnan puolueensa keskeiseksi vaaliteemaksi, kuten Kauppalehti kertoo.
Toiminta on kuin isku vasten kansalaisen kasvoja, kun maahanmuuton aiheuttamia ongelmia vain vähätellään. Oulun tapauksiakin piiloteltiin viimeiseen saakka, kunnes poliisin oli pakko kertoa tapahtumista edes jäävuoren huippu. Siellä on tänäänkin paljastunut uusia rikosepäilyjä. Kuka uskoo, että nämä rajoittuvat vain Ouluun, kun niistä kerrotaan ainoastaan pakon edessä, jos silloinkaan? Ne konkretisoivat ihmisille uhat, joista Perussuomalaiset ovat pitkään puhuneet, vaikka Uuden Suomen päätoimittaja Markku Huuskonkin mielestä nyt pitäisi puhua vain ilmaston lämpenemisestä.
On epärehellistä väittää, että kansalaisten reagointi tapahtumiin eli ”vihapuhe” on jotenkin vaarallisempaa yhteiskunnalle kuin lapsiin ja naisiin kohdistuvat väkivalta- ja seksuaalirikokset. Myös pääministeri Juha Sipilä (kesk) keskittyi uudenvuodenpuheessaan vihapuheeseen ja siitä sai muutenkin käsityksen, että hän on enemmän huolissaan maahanmuuttajamiehistä ja heidän kulttuuristaan kuin kansalaisistaan.
Verovaroja onkin käytetty kaikkeen muuhun kuin turvallisuuden parantamiseen. Vuoden 2017 talousarviossa oikein korvamerkittiin 1,26 miljoonaa euroa 25 nettipoliisin palkkaamiseen. Poliitikkojen on mukava moraalisäteillä ja puhua viharikollisuudesta, mutta tuomiot tai edes syytteet vihalla motivoidusta rikollisuudesta ovat erittäin harvinaisia. Valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen mukaan viharikosepäilyt ovat syyttäjänkin kannalta työläitä ja edellyttävät syvällistä oikeudellista pohdintaa. Sen sijaan raiskauksissa on Iltalehden selvityksen mukaan roima kasvu erityisesti maahan tulleiden toimesta.
Asioiden julkituloa halutaan estää myös hallinnollisin keinoin. Opetusministeri Sanni Grahn Laasonen (kok) on esittänyt valtionavustusten maksatukseen kriteereitä, joiden mukaan tuen vastaanottajan on sitouduttava hiljaisuuteen eli vihapuheen torjuntaan. Ihmiset ovat vihaisia hallituksen politiikasta, mutta heidät yritetään vaientaa jopa järjestökentällä.
Järjestyksen ylläpitämiseen on panostettu vähemmän. Vaikka poliisien määrä laski jo Alexander Stubbin (kok) hallituksen aikana, vasta Sipilän hallituksen toimesta määrä laskettiin 7 200 henkilötyövuoteen. Juho Eerolan (ps) johtama hallintovaliokunta on edellyttänyt poliisien määrän nostamista 7 850 henkilöön. Sekin tarkoittaisin vain palaamista vuoden 2010 tasolle eli käytännössä Sipilän tekemien leikkausten peruuttamista aikaan ennen siirtolaisvyöryä.
Eilen iltalehti kertoi, kuinka poliisit joutuvat priorisoimaan tehtäviään. Poliisin resurssipulan aikana poliisihallitus on kuitenkin paisunut ja voimavaroja on hallituksen toiveesta mennyt verkossa tuhmasti puhuvien kansalaisten kuulustelemiseen. Poliisijohdon omien rikosepäilyjen lisäksi joillakin yksilöillä ollut aikaa keskittyä muuhunkin. Esimerkiksi poliisin liikenneturvallisuuskeskuksen johtaja Dennis Pasterstein on kunnostautunut lähinnä leukailuun Twitterissä ja muualla mediassa sekä ”saunatilojensa” vuokraamiseen.
Yleisesti poliisia on silti turha syyttää vaan katseet kohdistuvat edellä mainittujen lisäksi sisäministeri Kai Mykkäseen (kok). Ennen Mykkästä sisäministerinä toimi nykyinen puhemies Paula Risikko (kok), joka ei tehnyt turvallisuustilanteelle yhtään mitään. Tänään lahtelaiset ravintolat kertoivat sopineensa paikallisen taksifirman kanssa ilmaisesta sisäänpääsystä kuljetuksen jälkeen. Tarkoitus on parantaa asiakkaiden turvallisuutta, joka osaltaan kertoo tilanteesta.
Mykkänen on esittänyt, että lähiöihin tarvitaan erityisiä lähiöpoliiseja. Poliisit tietävät, että tämän suhteen ollaan auttamattomasti myöhässä. Määrärahoja tulisi suunnitella pitkällä aikavälillä. Tähän saakka edellä mainitut ministerit ovat saaneet aikaan vain suunnitelman poliisien määrän leikkaamisesta 7 000:een.
Risikon ja Mykkäsen esitykset koulutuspaikkojen lisäämisestä ovat myös puhdasta populismia. Nykyisiäkään paikkoja ei saada täytettyä koulutusvaatimusten, kuten virkamiesruotsin vuoksi ja sitoutumisessakin on toivomisen varaa. Mykkänen on lisäksi esittänyt, että Suomeen tarvitaan lisää maahanmuuttajataustaisia poliiseja. Tarkoituksena lieneekin kiertää kielivaatimuksia ulkomaalaisten avulla, sen sijaan, että niitä helpotettaisiin suomalaisten osalta. Sinänsä englannista olisi paljon enemmän hyötyä kuin ruotsista, erityisesti maahanmuuttajien kanssa toimiessa.
Kun Brysselissä tapahtui terrori-isku 22.3.2016 puolue otti kantaa seuraavasti: ”Brysselissä tapahtuu nyt kauheita, mutta samalla on muistettava se rasismi, jota tapahtuu Suomessa joka päivä. Syrjintä, kiusaaminen ja vihapuhe ovat arkea liian monelle. Puheiden lisäksi tarvitaan nyt konkreettisia tekoja. Kerätään yhdessä ideoita arkipäivän syrjinnän ratkaisemiseksi” Kokoomuksen viestissä todettiin.
Sipilän touhut tiedämme, mutta pitää ihmetellä entisen konservatiivipuolueen tekopyhyyttä ja tekojen vähyyttä. Vaalien lähestyessä esitykset kuitenkin lisääntyvät, vaikka mitään ei oikeasti tehdä. Kuka kertoisi Petterille ja kumppaneille, että seksuaalirikokset ovat vihapuhetta vaarallisempia? Kaikki aika menee omien kansalaisten kyttäämiseen, jos suusta pääsee vahingossa väärä sana ja pahatkin teot selitetään parhain päin: syrjinnällä, kiusaamisella ja vihapuheella.
Vilhelm Junnila on ehdolla Varsinais-Suomessa. Hän on kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja, varakansanedustaja ja Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piirin puheenjohtaja.
Lue lisää hänen verkkosivustolta klikkaamalla tähän tai tutustu Facebookissa ja Twitterissä.
Vilhelm Junnilan vaalislogan: ”On kotiinpaluun aika.”
