Aina toisinaan työttömyys nostetaan esiin suomalaisen yhteiskunnan suurimpana ongelmana. Ennen kuin julistetaan työttömät yhteiskunnan saastaksi, pitäisi kysyä, miksi työttömyys on ongelma. Nyt saatat miettiä, että miksi näin itsestään selvää asiaa pitäisi kyseenalaistaa tai tarkastella tarkemmin. Eivätkö muka mantrat ja poliittiset iskulauseet riitäkään? Jos haluamme kuitenkin oikeasti ratkaista ongelmia irtopisteiden keräämisen sijaan, pitäisi meidän olla valmiita tarkastelemaan asioita madollisimman rehellisesti ja avoimesti, useista eri näkökulmista.
Varmaankin kaikkien mielessä ensimmäinen vastaus kysymykseen on resurssipula. Työttömien elättäminen on kallista eivätkä he edes kerrytä verotuloja. Lisäksi on väärin, että ahkerien, työssäkäyvien verorahat käytetään toisten elättämiseen. Ajatusta pitänee kuitenkin vähän avata. Mietipä tilannetta, jossa perheen isä kertoo lapselleen, että nyt on rahat tiukilla, joten tänään ei ole ruokaa tarjolla. Samalla kuitenkin käydään kaupassa, ja ostetaan naapurin lapselle maittava ateria. Tarina isän avokätisyydestä leviää ympäri kylää, ja – kas kas – kohta kaikki köyhät perheet lähettävät lapsensa ruokittavaksi. No, isä kaivaa jostain rahaa niin, että kaikille saapuneille lapsille riittää ruokaa. Luonnollisesti tämän anteliaan isän omat lapset ihmettelevät, miksi heille ei anneta ruokaa. Isällä on kuitenkin heille selkeä vastaus: tehkää töitä ruokanne eteen. Mutta entä jos ei ole tuottavaa työtä tehtäväksi? No, isälle riittää, että he tekevät jotain täysin hyödytöntä ja mahdollisesti terveytensä vaarantavaa, mahdollisimman nöyryyttävää puuhastelua. Pääasia on, että he alistuvat tekemään mitä tahansa ruokansa eteen.
Et varmaankaan pidä isän käytöstä reiluna, tai edes millään tavoin järkevänä. Tämä on kuitenkin juuri se, miten Suomi tällä hetkellä kohtelee kansalaisiaan. Niin kauan, kuin Suomi on valmis ottamaan maahamme lisää uusia työttömiä ulkomailta elätettäväksi, emme voi väittää, että työttömyys olisi ongelma resurssipulan vuoksi.
No, jos resurssipula ei kerran ole se syy, miksi työttömyys on ongelma, niin mikä sitten? Voisimmeko pohtia asiaa työttömien hyvinvoinnin kannalta? Ihmiset kaipaavat tavoitteita, rytmitystä päiviinsä, ja mikä tärkeintä, he haluavat tuntea olevansa hyödyllisiä yhteisön jäseniä. Tätä kaikkea työ voi tarjota ihmiselle. Jos me otamme työttömyyden käsittelyssä tavoitteeksi työttömien hyvinvoinnin parantamisen, eikä hyväosaisten tarvetta kyykyttää huono-osaisia, voimme oikeasti saada toimivia ratkaisuja aikaiseksi.
Miltä kuulostaisi sosiaaliturvajärjestelmä jossa pyrittäisiin sopivilla kannusteilla aktivoimaan työttömät yhteiskunnan tuottaviksi jäseniksi. Tämä ei tarkoita uhkailua, pakottamista, nöyryyttämistä tai muita keinoja joita yleensä tarkoitetaan, kun puhutaan kannustimista. Sen sijaan voisimme luoda järjestelmän, joka mahdollistaisi opiskelun, vapaaehtois- ja talkootyöt sekä muut aktiviteetit jolla työtön voisi osallistua yhteiskunnan toimintaan, vaikka töitä ei heti löytyisikään. Mitä jos passivoivan tukiviidakon sijasta meillä olisi yleistuki, joka mahdollistaisi omaa osaamistaan vastaavan työn etsimisen tai yrittäjyyden ilman häpeää ja jatkuvaa pelkoa omasta tulevaisuudestaan. Terve suomalainen on ahkera ja aktiivinen. Vapautetaan hänet tuotteliaaksi yhteiskunnan jäseneksi.
Paul Usvalampi on Perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokas Uudenmaan vaalipiiristä. Hän on Espoon Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsen ja valtuuston varajäsen.
Voit tutustua häneen tarkemmin nettisivuilta tai videoblogista.
