Monikulttuurisuus on hämmentävä käsite. Monikulttuurisuuteen viitataan usein jonain epämääräisenä ilmiönä, jolla on ainoastaan positiivisia vaikutuksia, ja jonka autuuden ainoastaan rasistit ja idiootit kyseenalaistavat. Koska yleisen käsityksen mukaan monikulttuurisuus on ainoastaan positiivinen asia, ei kukaan vaivaudu kertomaan, mikä siitä tekee niin hienoa. Koulussakin lapsille tyrkytetään monikulttuurisuuden ideologiaa, ilman minkäänlaisia perusteita. Mitä monikulttuurisuus siis antaa Suomelle, mitä me emme saisi ilman sitä?
Voisin toki kirjoittaa listan erilaisista negatiivisista asioista, joita monikulttuurisuus Suomessa aiheuttaa. Tämä olisi kuitenkin turhan kielteinen tapa käsitellä asiaa. Sen sijaan ajattelin tehdä monikulttuurisuuden käsitteestä helpommin ja selkeämmin hahmotettavan kokonaisuuden. Tämä voidaan aloittaa määrittelemällä käytettävät termit uudelleen. Sanoissa ja käsitteissä on se hauska puoli, että kuka tahansa voi niitä keksiä ja sen jälkeen olettaa, että kaikki tietävät mistä on kyse ja osaavat toimia sen mukaisesti. Hyvä esimerkki kyseisestä toiminnasta on vihapuhe – luodaan uusi, hyvin hankalasti määriteltävä käsite ja yritetään sitten tehdä tästä toiminnasta rangaistavaa. Luon siis monikulttuurisuuteen kaksi uutta käsitettä, jotka ovat globaali monikulttuurisuus ja paikallinen monikulttuurisuus.
Globaalissa monikulttuurisuudessa käsitellään maapalloa yhtenä kokonaisuutena. Tässä ideologiassa pyritään säilyttämään maapallon kulttuurien monipuolisuus mahdollisimman vahvana. Maapallon tasolla pienten vähemmistökulttuurien, kuten suomalaisen kulttuurin suojeleminen nousee ensisijaiseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että jos menen Kreikkaan, koen kreikkalaista kulttuuria, ja Somaliassa pääsen vastaavasti kokemaan somalialaista kulttuuria ja niin edelleen. Sen lisäksi, että tämä kulttuurien moninaisuuden säilyttäminen koskee ihmisten tapoja elää kansallisella tasolla, se voidaan laajentaa koskemaan myös hyvin paikallistaa tasoa. Helsinkiläinen kulttuuri eroaa monella tavalla tamperelaisesta kulttuurista ja Savossa on erilaiset tavat kuin Lapissa. Samalla nämä kaikki kuuluvat osana suomalaiseen kulttuuriin, joka vuorostaan on osa länsimaista kulttuuria.
Lyhyesti sanottuna globaali monikulttuurisuus perustuu kunnioitukseen. Me elämme omalla tavallamme ja te omallanne, emmekä puutu toistemme asioihin. Kaikilla on oma elintilansa ja samalla mahdollisuudet elää omalla tavallaan. Globaalissa monikulttuurisuudessa kansainvälisyys tarkoittaa kaupankäyntiä ja tiedonvaihtoa, ei elämäntapoihin ja perusarvoihin puuttumista.
Nykyisin pinnalla olevassa paikallisessa monikulttuurisuudessa paikallinen kulttuuri pyritään korvaamaan monikulttuurisuudella. Täydellisesti onnistuneessa paikallisessa monikulttuurisuudessa yhdestä kaupungista löytyy mahdollisimman paljon ihmisiä eri puolilta maailmaa. Monikulttuurisuutta ajava kaupunginjohtaja voi ylpeänä kertoa, että meidän kaupungistamme löytyy sataa eri kieltä äidinkielenään puhuvia ja edustetaan viittäkymmentä eri uskontoa. Tällaisessa yhteisössä ihmiset edustavat keskenään täysin erilaisia arvoja ja elämäntapoja.
Kiinalainen turisti, joka tulisi Helsinkiin ei kokisi enää suomalaista tai helsinkiläistä kulttuuria, vaan joka paikassa näkyisivät eri puolilta maailmaa tuodut tavat ja ihmiset. Torilla olisi todennäköisempää kuulla afrikkalaisia kieliä kuin suomea. Olisi helpompi löytää intialaista ruokaa tarjoava ravintola, kuin suomalaista ruokaa. Toki vastapainoksi suomalaisen, joka matkustaa Lähi-Itään, pitäisi löytää helposti sauna ja ruokakaupasta pitäisi löytää salmiakkia, ruisleipää ja mämmiä riippumatta siitä, missä päin maailmaa ollaan. Jostain syystä paikallista monikulttuurisuutta länsimaihin vimmalla tuovat suvakit eivät kuitenkaan vaadi samanlaista monikulttuurisuutta mihinkään muualle. Kukaan ei varmaankaan oleta todellisuudessa löytävänsä Kiinasta mämmiä, Keniasta saunaa tai naisten saavan kulkea Saudi-Arabiassa rauhassa ilman huntua.
Länsimaiden ihannoimassa monikulttuurisuudessa eli edellä esitetyssä paikallisessa monikulttuurisuudessa on yksi suuri ongelma. Se on itseään tuhoava järjestelmä. Kun pienelle alueelle otetaan paljon eri kulttuureita edustajineen, ainoastaan kaikkein aggressiivisin ja levittäytymishaluisin kulttuuri selviytyy. Passiiviset kulttuurit, kuten suomalainen kulttuuri pyrkivät myötäelämään muiden kanssa. Suvaitsevaisuuden nimissä ne tekevät myönnytyksiä aggressiivisille kulttuureille, kunnes omasta kulttuurista ei ole enää mitään jäljellä. Passiivisille kulttuureille on ominaista itsensä vähättely ja paikallaan pysyminen. Kahden aggressiivisen kulttuurin kohdatessa syttyy sota. Molemmat kokevat olevansa jumalan lahja maailmalle, ja näitä kulttuureita tulee, vaikka sitten jumalan nimissä, levittää madollisimman laajalle.
Kauhuskenaariossa paikallinen monikulttuurisuus johtaa pitkän päälle globaaliin mono- eli yksikulttuurisuuteen, kun jäljellä on ainoastaan kaikkein vahvin ja aggressiivisin kulttuuri. Tämä voi tapahtua myös hissukseen, passiivisesti, kun monimuotoinen ihmiskirjo eri rotuja ja kulttuureita on sekoittunut täysin, ja jäljellä on ainoastaan yhdenlaisia ihmisiä, kuluttajia. Kaikki ovat samaa harmaata massaa. Luulenpa, että tämä onkin yksi syy paikallisen monikulttuurisuuden tavoitteluun. Kriminalisoimalla vihapuhe rajoitetaan kaikenlainen ilmaisu minimiin ja sanavapaus riistetään pois. Pikkuhiljaa kulttuurit katoavat pois ja ainoaksi tavaksi ilmaista itseään ja kuulumista osaksi ryhmää, jää kuluttaminen
Itse pyrin parhaani mukaan taistelemaan suomalaisen kielen ja kulttuurin puolesta, ja samalla globaalin monikulttuurisuuden puolesta. Ulkomaille matkustaessani en halua puhua suomea, tai syödä makaronilaatikkoa, vaan toivon voivani nauttia paikallisesta kulttuurista ja ruoasta. Minulle se, että lapseni luokalla puhutaan kymmentä eri kieltä kotikielenä, ei ole itseisarvo. Sen sijaan toivon, että tulevat lapsenlapseni voivat opiskella Suomessa suomenkielellä ja ymmärtävät vielä mitä suomalaisuus tarkoittaa.
Paul Usvalampi on Perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokas Uudenmaan vaalipiiristä. Hän on Espoon Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsen ja valtuuston varajäsen.
Voit tutustua häneen tarkemmin nettisivuilta tai videoblogista.
