Blogit

Kaksi avainsanaa

Kuva Shutterstock.

Kun syksyllä 2015 Suomeen ja muualle Eurooppaan yht’äkkiä massoittain alkoi tulla paperittomia turvapaikanhakijoita, aikaansa seuraava kansalainen ei ensin osannut muuta kuin hämmästellä. Vaikutti siltä kuin päättäjämme olisivat tulleet hulluiksi. Heidän mukaansa mitään ei ollut tehtävissä tämän tulvan patoamiseksi, eikä se heidän mielestään edes ollut tarpeellista. He näkivät maahanmuuttajat rikkautena – ja toisaalta taakkana – joka Euroopan maiden olisi jaettava.

Yksi vapauttava sana sitten pudotti suomut kansalaisen silmiltä; ja hän kirkkaasti näki, että päättäjät sittenkin toimivat hyvin rationaalisesti, tietyn suunnitelman mukaan. Maahantulijat olivat lähes kaikki nuoria, erittäin hyväkuntoisia miehiä. Oliko tässä kyse luonnonvalinnasta, vain vahvimpien selviytymisestä; vai oliko valinta tapahtunut jotenkin muuten? Olivatko nämä  valioyksilöt aloittaneet matkansa kumiveneillä, vai oliko heidät aivan turvallisesti kuljetettu Eurooppaan? Ja mikä oli kunkin lähtömaa? Ehkä he eivät kaikki tulleetkaan Lähi-idästä, vaan esimerkiksi Amerikan Yhdysvalloista, missä heille oli annettu koulutusta? Kuka tietää? Moni heistä puhui sujuvaa englantia.

Salakuljetuksen ohella on tulijoita viime aikoina alettu myös aivan avoimesti lennättää maahan. Ainakin näissä tapauksissa on valinnan suorittanut ihminen. Ennen kuin heitä on lähdetty hakemaan, on lehdissä julkaistu kuvia naisista ja pienistä lapsista, mutta Suomeen on aina tuotu nuoria, urheilullisia miehiä.

Siis mistä tässä kaikessa on kysymys? Mikä oli se vapauttava sana, joka tuossa hämmentävässä tilanteessa auttoi kansalaista löytämään selityksen päättäjien hullulta vaikuttavalle mutta todellisuudessa aivan kammottavan järkiperäiselle toiminnalle? – Meneillään oli valtiovallan erityisessä suojeluksessa tapahtuva maan miehittäminen vierailla joukoilla.

Toinen avainsana on valtioterrori. Että maahan nyt päästetään vapaalle jalalle kuka tahansa, joka vain ilmoittaa hakevansa turvapaikkaa, on valtion harjoittamaa, maan omaan väestöön kohdistuvaa terroria. Tulijat ovat jo tähän mennessä murhanneet, raiskanneet, pahoinpidelleet ja ryöstäneet epälukuisen määrän suomalaisia, ja niin kauan kuin rajat pidetään auki, eikä massiivisia palautuksia aloiteta, tulee tahti vain kiihtymään.

Valtioterrorista puhutaan myös silloin, kun hallitus tietoisesti tukee terroristijärjestöä, jonka odotetaan tekevän iskuja oppositiota vastaan. Terroristiryhmiä käytetään tekemään ”likaista työtä”, kun hallitus itse haluaa välttää vastuun ja kiistää osallisuutensa. (Wikipedia)

Eräs terroristijärjestön kaltainen, myös Suomeen rantautunut liike on Antifa; toinen on niin ikään ympäri maailmaa levinnyt Black Lives Matter -liike. Molemmat liikkeet tuntuvat nauttivan vähintään hallituksen luottamusta. En tiedä minkälaista taloudellista tukea hallitus mahdollisesti niille antaa, mutta nähdäkseni Sanna Marinin jälkimmäiselle liikkeelle pääministerin ominaisuudessa suoma symbolinenkin tuki jo täyttää valtioterrorin kriteerit.

Tänä vuonna tuota liikettä on alkanut hallinnoida myös muudan Susan Rosenberg. Hän aloitti uransa 70-luvun lopulla äärivasemmistolaisessa terroristijärjestössä M19CO (May 19th Communist Organization), joka FBI:n mukaan avoimesti ajoi Yhdysvaltain hallituksen kaatamista aseellisella taistelulla. Kun Rosenberg vuonna 1984 pidätettiin, hänen hallustaan löytyi suuri määrä räjähteitä ja tuliaseita, ja hänet tuomittiin tästä sekä erinäisistä muista rikoksista yhteensä 58 vuodeksi vankilaan. Hän oli ehtinyt istua vasta 16 vuotta, kun Bill Clinton viimeisenä päivänään presidenttinä, 20 tammikuuta 2001, armahti hänet.

Myös Antifa on avoimen väkivaltainen, ”vasemmistolainen” liike, jolla on hallituksessa omat suojelijansa. Sen harjoittama väkivalta nähdään parempana kuin väitetty ”äärioikeistolainen” väkivalta. Äärioikeistolaisuudella tarkoitetaan kansallismielisyyttä, jota perinteisesti on edustanut lähinnä talouspoliittinen vasemmisto. Paradoksaalisesti siis vasemmisto tässä vastustaa vasemmistoa. Nykyvasemmisto on marxilaista, ja marxilaiset ovat aina – monet tosin tietämättään – juosseet globalistien eli finanssikapitalistien asialla.

Hallitus pelaa nyt kovaa peliä. Ja on varma voitostaan. Mitenkään muuten en voi jonkun Sanna Marinin julkeutta ymmärtää. Toisella puolella ovat vielä toistaiseksi hajanaiset hallituksen joukot, joita kiireellä värvätään ulkomailta, ja toisella puolella suomalainen Suomi. Terrori ei vielä ole sotaa. Sota syttyy vasta kun terroriin vastataan. Kun suomalaiset nousevat, he todennäköisesti häviävät sodan. Mutta voi myös tapahtua ihme!

Matti Simola, diplomi-insinööri, Tampere

  • 77
    Shares

Tietoa julkaisijasta

Lukijan Kirje

Lukijan Kirje

Julkaisemme harkiten lukijoiltamme saatuja tekstejä sivuillamme nimellä "Lukijan kirje". Jos haluatte kirjoituksianne julkaistavan, ottakaa yhteyttä yhteydenottolomakkeella.

Liity kannattajajäseneksi

Kansalaisen verkkokauppa

Advertisement