Blogit

Saako satakieliä metsästää?

Nimimerkki “Savon satakieli” pohtii sananvapauden tilaa Suomessa Lue.fi -kirjakaupan blogisivustolla.

Nyt tuli uutinen, jolla Savon Satakielenkin terävä nokka loksahti auki. Kollega, arvostettu satiirikko Keijo Kaarisade on vaiennettu. Hänen twitterinsä sulkeutui tänään. Syynä siihen taisi lopullisesti olla irvistely Valtioneuvoston ohjeelle ”vihapuheen” suitsemista varten. Vai oliko se sittenkin Neuvostovaltio, joka ohjeisti? En ole aivan varma kumminpäin, kun hermostuttaa…

Valtioneuvoston kanslian antaman ohjeen mukaan:

”Satiiri ja parodia ovat tavallisesti harmittomia viihdyttämismuotoja. Informaatiovaikuttamisessa huumoria voidaan kuitenkin käyttää työkaluna harhaanjohtavan informaation levittämiseen ja yksilöiden, narratiivien tai mielipiteiden naurunalaiseksi saattamiseen tai kritisointiin. Huumoria voidaan käyttää kiistanalaisten mielipiteiden oikeuttamiseen”. (P.S. Julkaisussa ei ole kenenkään nimeä, jolle voisi esittää tyhmiä kysymyksiä.)

Yritäpä tässä sitten olla rennosti hauska.

Keijo Kaarisade -nimimerkki on parodioinut vihapuhepoliisia menestyksellä ja saanut liki 5 000 seuraajaa ja puolentoistavuoden aikana yli 22 miljoonaa lukukertaa. Luit oikein. Miljoonaa. Keijo ei saanut edes selitystä tilinsä sulkemiselle.

Huumori on myös vallankäyttöä ja onnistuu vain aidosti vapaassa maassa, paino sanalla aidosti. Maailman onnellisimmaksi rankattu tai täydellisesti korruptoitumaton eivät ole synonyymeja aitoudelle ja vapaudelle. Vallankäytön yksi tunnusmerkki on huumorin kieltäminen, mikä yleensä ennakoi totalitarismin alkua. Kolmas valtakunta, DDR, Neuvostoliitto, eipä siellä hirveästi huuli lentänyt paitsi no joillakin lensi, tosin ei kylläkään huumorin tai naurun takia.

Muistamme, miten arvostettu ja ansioitunut pilapiirtäjä Kari Suomalainen muilutettiin ulos Hesarista kritisoituaan kehitysapumiljoonien ajautumista vääriin käsiin eli asekauppoihin. Se oli kuitenkin yksittäistapaus. Nyt tuli YleisOhje.

Tietääkseni myös eräs nuorempi pilapiirtäjä on lennähtänyt Afrikkaan saakka, tultuaan savustetuksi ulos lehdestään.

Mitä jos minut ammutaan puun oksalta? Aihetta olisi. Jyvä juuttui kurkkuun ja höyhenet tutisivat, kun kertailin rikoksiani. Saanko pienemmän tuomion, jos ilmoittaudun itse vihapuhepoliisille ja tunnustan rikokseni? Voin samalla ilmiantaa perheenjäseniä, sukulaisia ja kavereita erilaisista puheista ja mielipiteistä, joita olen kuullut.

Keijo Kaarisade itse postasi pitkän kirjoituksen, jonka todellakin soisin ihan kaikkien lukevan ajatuksella.

Joku laittoi salaa yksityistä viestiä myös Satakielelle ja tiedusteli, olenko MINÄ Keijo lainahöyhenissä. No EN, jospa se on tuo Kuosmanen (ilmiannan kaverin oikeusministerin antaman ohjeistuksen mukaan). Ehkä se kyselijäkin muuten oli jostakin vihapuhepoliisista, joka vaan tekee työtään. Seurataanpa, miten Kuosmasen käy ja onko vielä huomennakin vapaalla jalalla.

Voi jumalanterve, mitä aikoja me eletään!!

P.S. Keijo, jos piileskelet jossakin lähimetsässä, ota yhteyttä.