Blogit

Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku

 Näin sanoi presidentti Paasikivi ja oli aivan oikeassa, riippumatta siitä että suomalaisen uuden polven poliittinen nero Saara Jantunen toivotti hänet historian roskakoriin jo vuosia sitten. Koska Jantusella ja muilla suomalaisilla natolaisilla ja hillaristeilla eivät tosiasiat oikein ole hallussa, kerrataanpa niitä hieman.

Kiina on maailman suurin talous. Piste. Kiina ohitti Yhdysvallat maailman suurimpana taloutena jo vuosia sitten. Suurin osa maailman tuotannosta on Kiinassa. Ei Euroopan Unionissa, tai NATO-maissa.

Venäjä ohitti Yhdysvallat maailman suurimpana viljanviejänä pari vuotta sitten. Se on mykistävä tosiasia, jota itsekään en uskonut elämäni aikana näkeväni. Niin kuitenkin on.

Valtaosa maailman pääomista on Aasiassa. Persianlahden maat, Intia, Kaakkois-Aasia ja Kiina muodostavat alueen, jossa asuu valtaosa maapallon väestöstä, jossa on valtaosa maailman pääomista, jossa on valtaosa maailman tuotannosta ja kaupallisen toiminnan voluumista.

Kiinan armeijassa on yli 3 miljoonaa miestä ja reservissä noin 32 miljoonaa miestä. Kiinalla on yli viisisataa ja alle tuhat ydinpommia. Venäjällä on tuhansia. Yhdellä Satan-ohjuksella tuhoaa Britannian, Ranskan tai Saksan. Venäjällä on niitä satoja ja päivitetty versio tulee käyttöön ensivuonna.

Kiinalla ja Venäjällä on jo puolustusyhteistyösopimus. Jos hyökkää Kiinaan, saa Venäjänkin vastaansa. Jos hyökkää Venäjän kimppuun, saa Kiinankin vastaansa. Yhdessä niiden sotilaallinen voima on suurempi kuin lännen, yhteensä.

Näiden tosiasioiden valossa on hieman hankala käsittää suomalaismedian ja kaikenkarvaisten asiantuntijoiden suunnatonta sotaintoilua ja kiihkoilua. On aika vaikea käsittää, miten kukaan aikuinen ihminen kykenee kuvittelemaan, että mahdollinen sota Venäjän kanssa olisi Suomen etu. Se olisi ydinsota, jossa koko ihmiskunta tuhoutuisi.

Länsi muni Ukrainassa, jossa kansa kärsii Euroopan Unionin vedätysyrityksen ja Obaman hallinnon junaileman vallankaappauksen hedelmistä sisällissodan merkeissä. Länsi tukee valitsemaansa Kiovan hallitusta sotilaallisesti ja Venäjä Itä-Ukrainan venäläisväestöä. Vaikka USA asetti varapresidentti Bidenin pojan Ukrainan suurimman energiayhtiön johtoon, Venäjä nappasi Krimin kaasun ja öljyn sen nenän edestä.

Länsi muni Syyriassa, jossa Hillary Clintonin henkilökohtaisesti vuonna 2008 aloittama sisällissota on päättymässä kapinallisten tappioon ja siihen tosiasiaan, että siellä missä ei ennen ollut venäläisiä sotilaita lainkaan, on nyt kaksi Venäjän sotilastukikohtaa seuraavat viisikymmentä vuotta. Lisäksi länsi saa nauttia perustamansa, aseistamansa ja kouluttamansa ISISin terrorista seuraavat vuosikymmenet omalla maaperällään.

Yhdysvalloilla on pari sataa miestä balttien turvana. Kuvitteleeko joku, että tuo porukka on siellä estämässä Venäjän sotilaallista hyökkäystä? USA ja NATO ovat pyrkineet luomaan Itämerestä omaa sisämertaan, ei suinkaan siksi että ne haluavat suojella kiukuttelevia baltteja tai jääräpäisiä puolalaisia, vaan siksi, että Itämerelläkin on öljyä ja kaasua. Niitä porataan jo eteläisellä Itämerellä. Niitä saattaa olla myös Pohjanlahdella. Siksi Suomi ja Ruotsi on sidottava ja alistettava.

Olisiko niin, että Suomen pitäisi ruveta puhumaan rauhasta, sen sijaan että nännit jäykkinä presidenttikin hokee sodan uhkaa ja liioittelee tyypilliseen epärehelliseen suomalaispoliitikon tapaan ”jännityksen lisääntymistä” Itämerellä ja valehtelee sen syistä? Jännitys Itämerellähän alkoi kasvaa sen jälkeen kun NATO vastoin useita antamiaan lupauksiaan laajeni alueelle ja horjutti koko Euroopan turvallisuusstrategista tasapainoa, ja varsinkin sen jälkeen kun amerikkalaiset sotajoukot ilmestyivät kutsumatta maisemiin, esimerkiksi Suomeen.

Euroopan Unioni on ollut Suomelle täysi taloudellinen katastrofi. Kuka tahansa näkee kuinka maamme on velkaantunut ja velkaantuu edelleen ennätysvauhtia, vaikka viimeiset kolme hallitusta ovat leikanneet suomalaisille suunnatuista yhteiskunnan palveluista kymmeniä miljardeja. Kaikki tuo raha on tuhlattu maailmanhistorian toiseksi epäonnistuneimpaan liittovaltiohankkeeseen. Se kaikkein epäonnistunein oli Neuvostoliitto ja EU on jo kakkonen. Kiri on kuitenkin kova ja EUsta voi tulla se kaikkein suurin möhläys.

Millään järkisyillä tai taloudellisilla faktoilla Euroopan Unionia ei voi selittää suomalaisten eduksi. Olemme hävinneet vähintään kymmeniä miljardeja kansantaloutena ja se näkyy tuhoutuvan suomalaisen infran ja käsittämättömäksi paisuneen köyhyyden määrässä. Kun menimme Euroopan Unioniin maassamme oli noin 250 000 köyhää. Jos käyttäisimme samoja perusteita kuin tuolloin, köyhiä olisi nyt noin 900 000. Siis lähes joka viides suomalainen. Tämä on tosiasia ja Euroopan Unionin nielemät verovarat ovat suurin syy tilanteeseen.

Olisiko niin, että sen sijaan että suomalaiset uhoilevat murenevan Euroopan Unionin huojuvassa korttitalossa tai kuvitteellisen natolaisen suojakilven takana, voisimmekin ehkä hieman hyötyä näistä tosiasioista?

Kyllä, me voisimme käydä normaalia kauppaa idän, Kiinan, Intian ja Venäjän kanssa ja vaurastua, sen sijaan että surkastumme rutiköyhäksi ja raiskatuksi pohjoiseksi kehitysmaaksi, jota ryövätään ylikansallisten etujen ruokkimiseksi.

Me voisimme olla itsenäinen ja riippumaton kansakunta ihan aikuisen oikeasti, maa joka seisoo omilla jaloillaan, eikä konttaile ulkomaalaisten takin liepeissä niiden pieruja haistellen. Voisimme kasvattaa vaurauttamme aivan mainiosti, jos emme syytäisi miljardeja ulkomaalaisten käyttöön hajoamassa olevaan liittovaltioprojektiin.

Me pärjäisimme omillamme aivan hyvin, me tulisimme toimeen, rikastuisimme, ja kyllä, me voisimme sanoa Venäjälle Ei milloin huvittaa, JOS käyttäytyisimme kuin aikuiset pahaisten infantiililapsien tapaan. Armeijaa voitaisiin vahvistaa todella merkittävästi, jos rahaa ei tuhlattaisi kymmeniä miljardeja hävittäjiin, joilla ei maanpuolustuksellisesti ole juurikaan merkitystä. NATO sen sijaan tarvitsee niitä kehitysmaissa käytäviä sotia varten.

Meidän ei tarvitse ryhtyä Venäjän pikkuapuriksi, eikä kenenkään muukaan alusmaaksi, eikä meidän tarvitse rakastaa Kiinaa. Ei meidän tarvitse ihailla Intiaa tai ylistää Malesiaa. Mutta me voimme suhtautua niihin pragmaattisesti ja järkevästi, ylläpitää normaaleita suhteita ja tehdä kauppaa, hyötyä kansakuntana suhteistamme muihin maihin.

Miksemme tekisi niin?? Kaikki muut tekevät niin. Mercedes Benz avasi juuri useammankin tehtaan – Venäjälle.

Kirjoitus on uudelleenjulkaistu Sande Parkkosen luvalla

Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku