Blogit

Sopimus vai kompakti? Allekirjoitus vai ei?

Mitä ihmettä? Ulkoministeri Soinin oman puolueen tiedotteessa 2.11. kerrotaan, että asiakirja allekirjoitetaan. Minkä vuoksi ministeri väittää 8.11. eduskunnassa että ”kompaktia” ei allekirjoiteta?

Ulkoministeri Soini vastasi 8.11. eduskunnan kyselytunnilla kansanedustaja Laura Huhtasaaren kysymykseen, aikooko hallitus tuoda eduskunnan täysistunnon käsittelyyn YK:n GCM-siirtolaissopimuksen. Käsittääkseni Huhtasaari tarkoitti nimenomaan päätöksentekoa siitä, allekirjoittaako Suomi sopimuksen vai ei. Ministerin vastaus tähän kysymykseen oli yksiselitteinen: ”Ja totta kai hallitus on valmis vielä jatkokirjelmällä tuomaan tämän asian eduskuntaan. Ei meillä ole mitään salattavaa.”

Huhtasaaren jatkokysymykseen siitä, onko ministerin prioriteetti säilyttää Suomessa 10 000 kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta laittomasti maassa olevaa ja allekirjoittaa GCM-sopimus, joka helpottaa siirtolaisuutta entisestään, Soini ei vastannut. Hänen mukaansa kyseessä ei ole sopimus, eikä sitä allekirjoiteta missään.

Ulkoministeriön muistiossa sen kerrotaan olevan toimintaohjelma, joka toimeenpannaan sitten kun sen ovat kaikki hyväksyneet. Meidän ei tarvitse kutsua sitä sopimukseksi, jos Suomen hallitus ei halua. Me voimme kutsua sitä vaikkapa ulkoministeriön muistiosta löytyvällä hienolla uudella sanalla ”globaalikompakti” joka siis hyväksytään yhdessä 10.-11.12.2018. Me tunnemme erilaisia tapoja hyväksyä sopimuksia, tässä tapauksessa globaalikompakteja, yleisin virallinen tapa on allekirjoitus. Ei tuntuisi uskottavalta hyväksyä näin laajaa kansainvälistä asiakirjaa vaikkapa kädenpuristuksella. Soinin mukaan sopimus… anteeksi globaalikompakti menee normaalin YK:n menettelytavan mukaan YK:n yleiskokouksessa päätöslauselmamenettelyllä äänestykseen. Kysymys on ohjenuorasta, neuvotellusta asiakirjasta YK:n piirissä.

Suomi taitaa olla ainoa maa, jossa kierretään taitavasti sanaa ”sopimus”. Ministeri Soinin mukaan pitää olla faktat selvillä, ennen kuin asiasta voidaan keskustella. Koska kaikkialla muualla maailmassa puhutaan sopimuksen allekirjoittamisesta, ministeri Soinin pitäisi ehkä oikaista tämä globaali väärinkäsitys ja aloittaa vaikkapa presidentti Trumpin ohjeistamisesta.

Jos nyt siis suomalaisilla kansanedustajilla ja monien valtioiden päämiehillä ei ole faktat kunnossa, puhumattakaan tavallisista kansalaisista jotka ylläpitävät verovaroin omia kotimaitaan, on heille varmasti syytä antaa oikeaa tietoa. Suomen ulkoministeriön mukaan YK:n pyrkimyksenä on konsensusta nauttiva asiakirja (kansankielellä ”asiakirja josta kaikki asianosaiset ovat samaa mieltä”). Kokouksessa vuonna 2016 on hyväksytty (ketkä ovat hyväksyneet ja miten?) New Yorkin julistus (joka on pohjapaperi GCM-sopimukselle), joka vahvisti kansainvälisen yhteisön sitoutumisen (ketä tähän yhteisöön kuuluu ja miten sitoutuminen on vahvistettu?) pakolaisten kansainväliseen suojeluun, kansainvälisiin pakolaisia koskeviin sopimuksiin, avustusstandardeihin ja käytäntöihin. Samalla todettiin selkeästi tarve sopia tasapuolisemman vastuun- ja taakanjakamisen mekanismeista. Edelleen muistiossa lukee ”New Yorkin julistus on poliittinen pohja prosessille, jossa heinäkuuhun 2018 käydään konsultaatioita YK:n jäsenmaiden kesken julistuksen toimeenpanosta.” Ja: ”Prosessin keskeisenä päämääränä on sopia toimintaohjelmasta jne.” … ”Lopullinen teksti hyväksytään YK:n pakolaispäävaltuutetun YK:n yleiskokoukselle antaman vuosiraportin hyväksymisen yhteydessä.”

Siinä valossa, että kyse ei olisi allekirjoitettavasta sopimuksesta, kuten ulkoministeri Soini väittää eduskunnan kyselytunnilla, jää jäljelle kolme yksinkertaista kysymystä: Kuka ja ketkä hyväksyvät? Miten hyväksyminen tapahtuu? Miten toimeenpannaan?

Jotta faktojen selvittäminen ei olisi aivan näin yksinkertaista, otetaan kansalle ihmeteltäväksi vielä Sinisen Tulevaisuuden sisäinen tiedote, jonka mukaan ”Tämän asiakirjan allekirjoittaminen ei sido Suomea mihinkään. Voimme jatkossakin päättää omista kansallisista toimenpiteistä. Toisin kuin valheita levittävät tahot yrittävät sanoa, kompakti ei anna oikeutta ihmisille vapaasti muuttaa maasta toiseen.” Lisäksi tiedotteessa sanotaan, että kompaktin voimaantulo ei tarkoita sitä, että jokainen sen allekirjoittava maa noudattaa kaikkia sen tavoitteita, vaan jokainen maa voi valita siitä itselleen sopivia ja itseään koskevia tavoitteita ja toimenpiteitä.

Mitä ihmettä? Ulkoministeri Soinin oman puolueen tiedotteessa 2.11. kerrotaan, että asiakirja allekirjoitetaan. Minkä vuoksi ministeri väittää 8.11. eduskunnassa että ”kompaktia” ei allekirjoiteta?

Niin ulkoministeriön muistiossa, kuin Sinisen Tulevaisuuden tiedotteessakin asiakirjaa kutsutaan globaalikompaktiksi tai kompaktiksi. Google-kääntäjä antaa englanninkieliselle ”global compactille” suomennokseksi globaali kompakti. Sana ”compact” voidaan kääntää myös ”sopimus”, kuten mm. Hesarin sanakirja tekee.