Suosittelemme

Miksi Suomen ei tarvitse olla koko maailman sosiaalitoimisto

Henkilö oli valittanut päätöksestä hallinto-oikeuteen, joten päätös ei ollut vielä edes lainvoimainen. Sakslinin esityksessä ei käsitellä lainkaan tapauksia, joissa henkilöllä on lainvoimainen kielteisen päätös.


  • Sakslinin esityksessä ei käsitellä lainkaan tapauksia, joissa kielteinen päätös olisi lainvoimainen.
  • Perustuslaki takaa jokaiselle oikeiden välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Suomessa tämä tarkoittaa joko toimeentulotukea tai sitten ns. hätätoimeentulotukea, joka takaa oikeuden mm. kiirelliseen terveydenhuoltoon, ruokaan ja matkalippuun kotiin.
  • Sakslin ei anna ymmärtää, että ilman oleskelulupaa oleva olisi oikeutettu aina perustoimeentulotukeen, vaan että jokaisen oleskelun tosiallinen muoto pitää arvioida aina erikseen.
  • Ongelma ei ole perustuslaillinen vaan toimeentulotukilakiin liittyvä, koska siinä ei ole selvästi eritelty kuka on oikeutettu millaiseenkin tukeen.

Kielteisen päätöksen saanut irakilainen turvapaikanhakija ei saa vastaanottorahaa, mutta hän voi nostaa kaupungilta toimeentulotukea. Perustuslain takaamaa oikeutta ei kuitenkaan välttämättä tiedosteta sosiaalitoimistoissa, joissa on annettu vastaavassa tilanteessa myös kielteisiä päätöksiä.

Kertoo YLEn artikkeli.

Artikkelissa perustellaan kielteisen päätöksen saaneiden toimeentulotukea Maija Sakslinin esityksellä. Sakslinin perusteluista ei välttämättä voi vetää sellaista johtopäätöstä, että kielteisen päätöksen saaneet olisivat automaattisesti oikeutettuja normaaliin toimeentulotukeen rahallisessa muodossa. Esityksessä ei sanota missään vaiheessa, että ilman oleskelulupaa oleva henkilö olisi automaattisesti oikeutettu toimeentulotukeen, vaan että oleskeluluvan puuttumisella ei voida perustella toimeentulotuen epäämistä.

Sakslinin kommentti:
Käsitykseni mukaan ratkaisevaa on oleskelun tosiasiallinen luonne ja hakijan tuen tarve, jotka on selvitettävä yksilöllisesti jokaisen hakijan kohdalla. Oleskeluluvan puuttuminen voi kuitenkin antaa toimeentulotukea myöntävälle viranomaiselle aihetta selvittää tarkemmin hakijan oleskelun luonnetta, esimerkiksi pyytämällä hakijalta lisäselvitystä. Ulkomaalaislain mukaan määräytyvän pysyvän oleskeluoikeuden puuttumisen perusteella ei kuitenkaan hakijan oikeutta tukeen tulisi kaavamaisesti rajata toimeentulotukilain 14 §:n 3 momentin mukaiseen kiireelliseen tukeen.

Kyseisessä selvityksessä kommentoitiin tapausta, jossa henkilöllä oli ollut oleskelulupa, mutta joka oltiin myöhemmin peruttu. Henkilö oli asunut tuolloin jo Suomessa 4 vuotta. Henkilö oli valittanut päätöksestä hallinto-oikeuteen, joten päätös ei ollut vielä edes lainvoimainen. Sakslinin esityksessä ei käsitellä lainkaan tapauksia, joissa henkilöllä on lainvoimainen kielteisen päätös.

Lainaus esityksestä
Helsingin hallinto-oikeus 17.3.2014 (kursiivi lisätty):5 Vaikka henkilöllä ei ollut voimassaolevaa oleskelulupaa Suomessa, hänellä oli oikeus oleskella Suomessa siihen saakka, kunnes karkotuspäätös saa lainvoiman. Henkilön oleskelua asuinkunnassaan ei hänen maassa viettämäänsä aikaan nähden myöskään voitu pitää hyvin lyhytaikaisena tai satunnaisena. Näin ollen toimeentulotukihakemusta ei ollut voitu hylätä sillä perusteella, ettei henkilöllä ollut voimassaolevaa oleskelulupaa.

Esityksestä tulee ilmi, että vähemmistövaltuutetun mielestä on kohtuutonta alentaa toimeentulotukea ennen kuin hakijan oikeus jäädä Suomeen on ratkaistu lainvoimaisesti.

Sakslinin esimerkkitapaukseen nähden kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden tilanne poikkeaa ainakin kahdella tavalla:
– Päätös on lainvoimainen (valitusajalta ovat oikeutettuja vastaanottorahaan tälläkin hetkellä).
– Henkilö ei ole koskaan asunut Suomessa vakituisesti oleskeluluvan turvin.

Lain mukaan on täysin mahdollista, että lainvoimaisen kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden ei katsota olevan oikeutettuja sellaiseen toimeentulotukeen, joka pysyvästi Suomessa asuville tarjotaan. He voivat olla oikeutettuja vain hätätoimeentulotukeen, jota tarjotaan esimerkiksi Suomessa oleville turisteille, jos heidät vaikka ryöstetään eikä heillä olisi rahaa päästä kotimaahansa. Näissä tapauksissa Suomi kustantaa myös lentoliput kotiin.

Vastaisuuden varalta hallituksen tulee korjata toimeentulotukilakia siten, ettei asiasta jää epäselvyyttä.

Sakslinin kommentti
Toimeentulotukilaissa tai sen esitöissä ei mainita, että 14 §:ssä tarkoitettua oleskelun luonnetta arvioitaisiin hakijan oleskeluluvan edellytysten tai muutoinkaan ulkomaalaislain mukaan. Perustuslain 80 §:n 1 momentin mukaan yksilön oikeuksista ja velvollisuuksia koskevasta asiasta on säädettävä lailla. Koska toimeentulotukilaissa ei ole säädetty siitä, että oikeus toimeentulotukeen riippuisi siitä, onko hakijalla pysyvä oleskelulupa vai ei, pidän hyvin ongelmallisena, että ministeriön tulkintaohje nojaa niin voimakkaasti ulkomaalaislakiin.

Mikäli lukija havaitsee ennakkopäätöksen asiaan liiittyen, toivoisin yhteydenottoa. Joko kommentteihin tai sivuston yhteydenottolomakkeen kautta.

Jakoa

Kommentit

Kommenttia

Julkaisija: Jarkko Jaakola

Verkkomedia Kansalainen Vastaava päätoimittaja

Katso myös

Kansalaisfoorumi – Mitä haluaisit kysyä sisäministeriön edustajalta?

Millaisia ajatuksia turvapaikanhakijatilanne herättää? Millaisina asioina, ilmiöinä ja uutisina turvapaikanhakijat näkyvät sinun arjessasi? Mitä tiedät …

Päätoimittajan videohaastattelu – Mikä Kansalainen on?

Tiina Wiik haastatteli kansalaisen päätoimittajaa, Jarkko Jaakolaa, live-lähetyksessä maanantai-iltana. Monelle on varmaankin noussut jo mieleen …