Blogit

Turvevimmaan on varaa

Vihreiden kansanedustaja Emma Kari pamautti 22.7. verkkosivuillaan mielipiteen, joka ei yhtään yllätä kaikessa järjettömyydessään. Kari on masentunut siitä, että tänä kesänä turvetta saadaan nostettua hyvin paljon verrattuna edellisiin vuosiin. Hänen vaatimuksena on ”pysäyttää turvevimma ja lopettaa turpeen energiakäytön”.

Emma Karin mielipide ei sikäli tarjoa mitään uutta Vihreiden rintamalta. Koko liike on johdonmukaisesti vastustanut kotimaista energiatuotantoa suomalaisilla polttoaineilla. Maassamme on runsaasti saatavilla ”ruskeaa kultaa”, eli turvetta. Vain maailman hölmöin kansa olisi hyödyntämättä sitä energiakäyttöön ja moneen muuhun soveltuvaan tarkoitukseen. Suomen pinta-alasta kolmasosa on suota ja turvemaata. Turvemaista vain 0,8 % on energiakäytössä. Suojeltuna taas on 13,2 %. Tuskin tarvitsee laskinta päästäkseen lopputulokseen, että Suomessa on enemmän suota suojeltuna kuin turvetuotantoalueena.

Turpeen poltosta syntyy hiilidioksidipäästöjä, sitä ei voi kiistää. Mutta turvesuon jälkikäyttö kompensoi tätä erittäin hyvin. Tuotannon loputtua se voidaan muuttaa metsäksi, pelloksi, kosteikoksi tai uudelleensoistettavaksi. Kukin tapa sitoo hyvin hiilidioksidia ja kaksi jälkimmäistä ovat erityisen hyviä luonnonhoidon kannalta.

Puun polttaminen energiakäyttöön tarvitsee turvetta ja päinvastoin. Pitääkö puunkin energiakäyttö lakkauttaa Vihreiden vaatimusten seurauksena? On suorastaan idioottimaista rahdata kaukomaista kivihiiltä, kun omia raaka-aineita on hyvin käytettävissä.

Kehtaan sanoa, että maallamme on yhä hyvin paljon varaa ”turvevimmaan”. Vastuullinen turvetuotanto hyödyntää erittäin hyvin suomalaisia luonnonvaroja energiakäytössä ja työllistää lukuisia ihmisiä suoraan ja välillisesti. Alueellisesti näin merkittävää toimialaa ei tule kavahtaa. Turveurakoitsijat ovat leipänsä ansainneet.

Tilaa
Ilmoita
guest

0 Kommenttia
Uusin
Vanhin Äänestetyin
Palautteet
Näytä kaikki kommentit

Tietoa julkaisijasta

Matti Haapala

Kirjoittaja on johtamistutkimuksen opiskelija ja ajatuksiltaan ultrakansallismielinen sekä agraarinen traditionalisti.