Tänään oli Tampereen kaupunginvaltuuston talousarviokokous. Viimeinen talousarvio tällä valtuustokaudella ja viimeinen talousarviokokous ennen kuntavaaleja. Sen kyllä huomasi. Valtuutetut jotka tykkäävät omasta äänestään, tekivät kuntavaalityötään, nostaen samalla kovaa tuntipalkkaa. Kokouksen pituus oli reilut 12 tuntia , hintaa en tiedä, mutta jokainen 67:stä valtuutetusta joka on ollut kokouksessa alusta loppuun, saa kokouspalkkiota 735 €. Sen lisäksi kokonaissummaa kasvattaa varavaltuutetun saapuminen kesken kokouksen paikalle, silloin molemmat saavat ensimmäiseltä kolmelta tunnilta 210 € ja sen jälkeen jokaiselta alkavalta kahdelta tunnilta 50 %, eli 105 euroa. Myös virkamiesten palkat juoksevat koko ajan. Asiathan on päätetty jo hyvissä ajoin ennen kokousta, tässä hintavassa teatterissa ne leimattiin.
Olin 1. varajäsenenä kokouksessa läsnä, koska Perussuomalaisten yksi valtuutettu oli poissa. Olisin voinut puhua kokousta seuraavalle yleisölle niin monta puheenvuoroa kuin tahtoisin ja pitkittää osaltani kokousta ja sen hintaa kuntalaisille. Sanottavaakin olisi, mutta en tahdo liittyä kuoroon, koska sen tarkoitus ei ole vaikuttaa asioihin, vaan kerätä itselleen kannatusta seuraaviin vaaleihin. Käytin yhden puheenvuoron kuunneltuani tyhjänpäiväistä jargonia:
”Itselleni on ollut hieman haasteellista ilman omaa valtuustoryhmää seurata, saada tietoa ja osallistua päätöksentekoon. Kiitänkin tässä sivistys- ja kulttuurilautakuntaa yli puoluerajojen sekä sen virkamiehistöä. Lautakunta on keskusteleva ja ratkaisuhakuinen, tällainen vähemmistön edustajakin saa siellä äänensä ja esityksensä oikein hyvin näkyviin ihan päätöksiin asti, sekä myös tarpeellista tietoa asioiden valmistelusta. Tosin tänään esillä olleessa lautakunnan ponsiasiassa liittyen koulujen ryhmäkokoihin yhdyn valtuutettu Jussilan puheeseen, kuten olen tehnyt lautakunnan kokouksessakin. Anne-Marille tiedoksi, että en kuulu perussuomalaisten valtuustoryhmään. Hienoa kuitenkin, että lautakunnan toiveita on talousarviossa huomioitu. Myös koulujen ja päiväkotien korjaaminen on nyt viimeistään tehtävä ja hyvä että sekin on huomioitu. Kunhan kaikki suunnitelmat saadaan vielä toteutettua.
Valtuutettu Pia Viitanen peräänkuulutti lähiöiden viihtyvyyttä edistävää politiikkaa. Talousarvioesityksessä panostetaan monipuoliseen asumiseen eri puolille kaupunkia, jolla halutaan estää segregaatiota. Tämän vaikutus on sama kuin pissa housussa pakkasella. Toisin kuin valtuutettu Hanhela väittää, esitetyn kaltainen asuntopolitiikka aiheuttaa kyllä segregaatiota, koska se tulee tulevaisuudessa edistämään white flight -ilmiötä. Eli levottomuus ja muut monikulttuurisuuteen liittyvät ongelmat ajavat lopulta kantasuomalaiset pois asuinpaikoiltaan lähiöistä. Toisaalta tämä saattaa johtaa siihen lopputulokseen, että suomalaiset muuttavat maaseudulle ja pitävät sen elinvoimaisena. Ihan hyvä vaihtoehto. Kaupunkiseutu lähiöineen seuraisi näin ollen Malmön mallia. Toki voidaan olla eri mieltä siitä onko se viihtyisää vai ei.
Valtuutettu Caglayan puhui toisaalta nuorisorikollisuudesta, toisaalta maahanmuutosta. Jotenkin siitä ei selvinnyt mitä hän halusi sanoa, mutta jos hän tarkoitti, ettei nuorison väkivaltarikollisuus liity mitenkään monikulttuurisuuteen, niin kannattaa hakea jotain faktaa puheilleen. Kyllä ne liittyvät, tilastot tukevat tätä selkeästi.” (Tämä suluissa oleva osa jäi sanomatta, koska 3 minuuttia tuli täyteen ja minun ei annettu sitä ylittää: Pelkästään alle 18-v ulkomaalaistaustaisten seksuaalirikokset ovat viidessä vuodessa yli nelinkertaistuneet. V. 2015 32 ja 2019 jo 138. Viime aikoina on noussut julkisuuteen useita tapauksia joissa ulkomaalaistaustaiset nuoret isolla porukalla pahoinpitelevät ja jo on nähty kuolemaan johtanutta väkivaltaakin. Tästä sitten syytetään huonoa kotouttamista.)
Viimeisen kappaleen ehdin silti sanoa:
”Ryhmien välisissä neuvotteluissa on nyt päätetty esittää 100 000 euron lisärahoitusta kotouttamispalveluihin. Pitäisikö nyt ennen kuin syydetään rahaa tähän pohjattomaan kaivoon, tehdä vihdoin pormestariohjelmaan kirjattu selvitys maahanmuuttajien kotoutumisen toteutumisesta nykytoimenpiteillä jotta voidaan todeta mihin tämä kotouttamiseen suunnattu raha on tähän mennessä käytetty ja mitä sillä on saatu.”
Keskustelun kuluessa tuli vastaus siihen, että mihin kotouttamispalveluissa tarvitaan lisärahoitusta. Ainahan on sanottu, että valtio rahoittaa kotouttamisen. Nyt on käynyt niin hassusti että kotoutettavia ei olekaan ollut Tampereella niin paljon kuin on toivottu ja laskettu, joten rahaa ei tule valtiolta yhtä paljon kuin aiempina vuosina. Kotouttamispalveluihin on palkattu ”hyvinä aikoina” ihmisiä joille ei nyt olekaan rahaa maksaa palkkoja jos ei kaupunki rahoita. Jää hiukan epäselväksi, että mitä nämä työntekijät nyt sitten tekevät palkkansa eteen, kun niitä palvelun tarvitsijoita ei olekaan? Yrityksissä lomautetaan tai sanotaan irti työntekijöitä silloin kun työt vähenevät.
