”Moikka, on se totta että yksi 14-vuotias tyttö hirtti itsensä omassa kotonaan vyöllä parvisänkyyn. Se oli raiskattu Tuirassa asunnolla jonne mamut houkutteli tyttöjä. (Nimi poistettu) oli yksi uhreista ja tämä itsemurhan tehnyt tyttö sen paras kaveri.”
Facebookissa saamani yksityisviesti on lähetetty alkuillasta perjantaina 4.1.2019. Viestin lähettäjä on oululainen perhetuttu, eli tavallinen työssäkäyvä teini-ikäisen tytön vanhempi. Olen ollut hänen kanssaan viimeksi tekemisissä kolmisen vuotta siten. Viestihistoriastamme selviää, että vaihdoimme tuolloin ajatuksia ikääntyvien lemmikkikoirien lääkityksestä.
Tuttavani viesti tulee pian sen jälkeen, kun olen osallistunut julkiseen keskusteluun ”Puskaradio Oulu” –nimisessä Facebook -ryhmässä, koskien turvapaikanhakijoiden ja kiintiöpakolaisten tekemiä alaikäisiin kohdistuneita seksirikoksia. Keskustelussa on sivuttu nuoren raiskausuhrin itsemurhaa, josta on tihkunut tietoa parin viikon ajan.
Nyt osa keskustelijoista väittää, ettei itsemurhaa ole voinut tapahtua, koska aamun Kalevassa toimittajat Susanna Kemppainen ja Anna Leinonen kirjoittavat perjantaina 4.1.2019: ”Sosiaalisessa mediassa levisi joulun aikaan väite siitä, että yksi vyyhden uhreista olisi tehnyt itsemurhan. Poliisin mukaan tämä ei pidä paikkaansa.”
Vaikka en asukaan tällä hetkellä vanhassa kotikaupungissani Oulussa, osaan etsiä sieltä tietoa ja tuoda sen myös julki. Tuttavani on päättänyt kertoa nämä järkyttävät asiat minulle, koska hän haluaa tuoda ne kauttani julkisuuteen. Lupaan auttaa häntä parhaani mukaan.
Saamani nimen perusteella löydän nopeasti tytön kuolinilmoituksen ja hänen edelleen avoinna olevan Facebook-profiilin. Valokuvissa hän ei näytä ainakaan ikäistään vanhemmalta. Vaikka en epäillyt hetkeäkään tuttavani sanoja, huomaan hätkähtäväni kaiken sen kärsimyksen ja tiedon edessä, mitä minulla on nyt käsissäni.
Joulun alla Oulussa paljastuneet alaikäisiin suomalaistyttöihin kohdistuneet seksirikokset herättivät aluksi valtaisan kohun, joka kuitenkin alkoi laantua yllättävän nopeasti. Esimerkiksi tuona samaisena perjantaiaamuna 4.1.2019 oululaisen sanomalehti Kalevan pääkirjoitus valittelee puolueiden laimeaa vaali-intoa otsikolla “Herätys, vaalit ovat tuota pikaa”. Pääkirjoittaja muistuttaa puolueita sote-uudistuksen loppuun saattamisesta ja ilmastonmuutoksen huomioimisesta vaaleissa. Oulun lapsiraiskausepidemiasta ei enää puhuta mitään.
Näyttää selvältä, että sanomalehti Kaleva jatkaa ennestään tutulla linjallaan, jossa humanitaariseen maahanmuuttoon liittyvää väkivaltaa ja seksuaalirikollisuutta vähätellään tai siitä vaietaan aktiivisesti. En edes mieti, kannattaisiko saamani tiedot toimittaa Kalevan toimitukselle. Tiedän entuudestaan, että siitä lehdestä ei löydy ainuttakaan toimittajaa, joka alkaisi selvittää sellaista tapausta, jonka seurauksena monikulttuuri voisi näyttäytyä jotenkin kelmeässä valossa. Sama asenne pätee toki muihinkin oululaisiin uutismedioihin.
Toimittajat ovat Oulussakin unohtaneet, että oikea journalismi ei tarkoita olennaisen tiedon pimittämistä. Yhteiskunnallisesti merkittävä tieto tulee aina saattaa yleisön saataville ja arvioitavaksi – varsinkin silloin, kun tietoa ilmiselvästi pimitetään. Moni raiskaus ja väkivallanteko olisi jäänyt Oulussakin tapahtumatta, jos toimittajat olisivat noudattaneet journalistisesti kestäviä toimintatapoja.
Päätän kertoa tietoni kaupunginvaltuutettu Junes Lokalle, joka on kunnostautunut haittamaahanmuuttoon liittyvän rikollisuuden julkituojana. Juuri samainen valtuutettu Lokka toi ensimmäisenä julki Oulun lapsiraiskausepidemian, löydettyään toistakymmentä seksuaalirikoksista epäiltyä musliminimeä Oulun käräjäoikeuden juttuluettelosta, jotka oli kirjattu sinne vangitsemisasioina. Lokka löysi nimet sattumalta tutkiessaan kahden Tuirassa raiskatun tytön tapausta. Tieto Tuiran tapauksista tuli puolestaan Lokalle suoraan tytön omaisilta, jotka myös ottivat itse kiinni tyttäriensä raiskaajat. Oulun poliisia noiden turvapaikanhakijoiden kiinniottaminen ei tuntunut ihmeemmin kiinnostavan.
Tavoitan Lokan saman päivän iltana Oulusta. Välitän hänelle kaikki saamani tiedot, sekä tuttavani yhteystiedot. Lokka aloittaa välittömästi tapauksen selvittämisen kumppaninsa Tiina Wiikin kanssa.
Otan yhteyttä myös eteläisessä Suomessa asuvaan, toimittajan töitäkin tehneeseen ystävääni. Hänen kauttaan saan yhteyden yhteen niistä harvoista suomalaistoimittajista, jotka pystyvät tutkimaan tällaista aihetta. Kerron tietoni heille molemmille ja alamme yhdessä kartoittaa erilaisia mahdollisuuksia lisätiedon keräämiseksi ja julkistamiseksi.
Otan yhteyttä erääseen perussuomalaisten kaupunginvaltuutettuun Oulusta. Hän aloittaa oman selvitystyönsä tahollaan. Toimimme yhdessä lakeja kunnioittaen ja pyrimme kaikin mahdollisin tavoin suojaamaan tutkinnassamme esiin tulevien rikosuhrien ja heidän omaistensa yksityisyyttä. Emme halua lisätä enää heidän kärsimystään.
Junes Lokka soittaa maanantaina 7.1. rikosylikomisario Markus Kiiskiselle ja kysyy häneltä suoraan kyseisen raiskausuhrin itsemurhasta. Rikosylikomisario Kiiskinen ei suostu enää kommentoimaan asiaa ja lyö luurin valtuutettu Lokan korvaan. Alkaa näyttää vahvasti siltä, että kokoomuslaisten ministerien alaiset poliisi- ja oikeuslaitokset ovat kaikessa hiljaisuudessa pyrkineet valtamedian avustuksella siirtämään Oulun lapsiraiskausepidemian käsittelyn yli vaalien.
Keskiviikkona 9.1. verkkouutismedia PT-media julkaisee jutun, jossa kirjoitetaan: ”Nuori 14-vuotias tyttö menehtyi oman käden kautta jo lokakuun lopussa. Tyttö ja hänen kaverinsa houkuteltiin Oulun kauppakeskus Valkeasta useamman arabin joukolla mukaan Tuiraan. Raiskaus tapahtui asunnolla. Tässä tapahtumasarjassa raiskattiin siis kaksi tyttöä. Miehet olivat käyttäneet mm. alkoholia houkutellakseen tyttöjä. Tytöt olivat tehneet rikosilmoituksen vasta useiden päivien jälkeen itse raiskauksesta, luultavasti raiskaajat olivat uhanneet tyttöjä pitämään suut kiinni. Tietenkin häpeä tapahtumasta oli osasyynä alun vaikenemiseen. Oulun poliisi, valtamedian säestyksellä, valehteli taannoin siis päin naamaa yleisölle kertoessaan, että tällaista olisi poliisin tiedossa. Viranomaisilla ja valtamedialla paletti on nyt todella pahasti sekaisin. Viranomaiset tekevät kaikkensa, jotta tekosarjojen vakavuus jäisi suurelta yleisöltä ymmärtämättä ja valtamedia säestää tätä.”
Perjantaina 11.1., eli tasan viikko siitä kun minulle kerrottiin faktat 14-vuotiaan raiskausuhrin itsemurhasta, uutisoi Yle Oulun uusista raiskaustutkinnoista: “Julkisuudessa ja sosiaalisessa mediassa on käyty viime aikoina runsasta keskustelua seksuaalirikosten uhreihin liittyen. Tähän liittyen poliisi vahvistaa yhden uhrin menehtyneen viime syksyn aikana. Hänen kuolemaansa ei epäillä liittyvän rikosta. Poliisi ei kerro asiasta enempää, koska kyse on kuolemansyyn selvittämisestä.”
Sen luettuani laitan saman tien viestin tuttavalleni Ouluun:
”Kiitos vielä kerran. Ilman meitä tämä ei olisi tullut julki. Hyvä me!”
”Tosi hyvä!! Toivottavasti asioille tehdään oikeasti jotain”, tuttavani vastaa.
J.T.
Kirjoittajan oikea nimi on Kansalaisen toimituksen tiedossa.
