Tieteen Kuvalehdessä 2/2017 on artikkeli roboteista
otsikolla ”Tervetuloa joukkoon, ROBO SAPIENS”.
Lehti kirjoittaa että robotit valtaavat alaa.
Niitä on kodeissa, työpaikoilla ja kaikkialla missä ihmiset oleskelevat.
Tutkijoiden mukaan robotteja pitäisi kohdella kuin eliölajia ja ”ehkä
niillä pitäisi olla niin oikeuksia kuin velvollisuuksiakin”.
Minusta tämä kuulostaa varsin hurjalta ja mieleeni nousee näkemäni
painajaismainen dokumentti vuosien takaa, jossa visioitiin
tulevaisuuden näkymiä robottien valtaamasta planeetasta jolla
ihmisen oikeudet ja nykyisen kaltaiset elinmahdollisuudet on täysin
eliminoitu.
Artikkeli jatkuu:
”Kun 60-vuotias humalainen kiinalaismies suutuspäissään potkaisi pankissa
asiakkaita viihdyttänyttä Pepper-robottia vuonna 2015, hän tuli
käynnistäneeksi keskustelun robottien oikeuksista. Mies sai syytteen pankin
omaisuuden vahingoittamisesta, mutta joidenkin mielestä robotti ei ole vain
omaisuutta.
Osa tutkijoista ja juristeista on sitä mieltä, että robotit ovat jo niin kehittyneitä ja
ne ovat niin keskeinen osa ihmisten arkea, että niitä ei enää pitäisi kohdella esineinä
vaan aivan omana erikoisryhmänään.”
Maailmassa jossa ihmisten ja eläinten oikeuksista taistellaan päivittäin kautta
planeetan ja kasvien tunteista tai sosiaalisesta viestinnästä ei tahdo saada edes
keskustelua aikaiseksi, tämä kuulostaa jo todella uskomattomalle.
”Roboteille omaa rahaa
Ajatus roboteista omana ryhmänään, jolle kuluu oikeuksia ja velvollisuuksia, ehkä
tuo mieleen tieteiskirjallisuuden. Ainakin Euroopan parlamentissa siihen kuitenkin
suhtaudutaan vakavasti.
EU-parlamentin oikeusvaliokunta on julkaissut mietintöluonnoksen, jossa hahmotellaan
lakeja ja eettisiä ohjeita säätelemään robottien käyttöä ja kehittämistä. Mietinnössä ehdotetaan, että robotit pitäisi rekisteröidä ja itsenäisesti toimivia robotteja pitäisi kohdella ”elektronisina henkilöinä”, joilla on oikeuksia ja velvollisuuksia. Ne voisivat mun muassa omistaa ja käyttää rahaa ja ne saisivat tekijänoikeuden luomiinsa teoksiin. Lisäksi valiokunta ehdottaa perustettavaks rahastoa, josta korvataan itsenäisten robottien ”ennakoimattomasta käytöksestä” ihmisille aiheutuvat vahingot.
Mietinnön innoittajana on robottien viimeaikainen nopea kehitys, jonka takana on tietokoneiden laskentatehon sekä tekoälyn ja muun robottitekniikan huima editys.
Aivoja matkivat digitaaliset neuroverkot ja itseoppivat algoritmit auttavat robotteja omaksumaan yhä isompia tietomääriä. Kamerat ja anturit toimivat niiden aisteina, eivätkä ne tarvitse ihmisen ohjausta.”
Niin, jotain tieteiskirjallisuuteen viittaavaa taisikin tulla jo mainittua.
Tämä on hämmentävää. Eikö EU-parlamentaarikoilla tosiaan ole ns. parempaa tekemistä?
Mitä tuo vakavasti suhtautuminen oikeastaan tarkoittaa?
Minusta ehdotus robottien rekisteroinnistä ja itsenäisyydestä vie niin ihmiset, kuin
robotitkin mietintöluonnoksen lakien ja eettisyyden ulottumattomiin.
Tai kenties minun pitäisi määritellä sana ”etiikka” uudelleen itselleni?
”Kone ei tarvitse ihmistä
Jo nykyään robotit löytävät tien omin päin, oppivat uusia taitoja ja osaavat viestiä toistensa,
ihmisten ja internetin kanssa. Robottitekniikan kehittäjien tavoitteena onkin nyt tehdä koneista entistä toimintavarmempia, joustavampia ja kykeneviä vuorovaikutukseen ihmisten kanssa.
Jotkut tutkijat puhuvat jo roboteista omana lajinaan ihmisen ja muiden eliölajien rinnalla. Yksi heistä on alankomaalaisen Delftin teknillisen yliopiston elektroniikan professori Chris Verhoeven. Hän tutkii hyönteisiä jäljitteleviä robotteja, jotka toimivat parvina ilman ihmisen ohjausta. ”Robotit levittäytyvät ja muodostavat yhtä laajan kirjon kuin eläinkunnan lajit”, hän arvelee.
Verhoevenin tulevaisuudenvisiossa robotit voivat olla yhtä lailla nanokokoisia kuin jättiläisiäkin. Osa on yksinkertaisia ja osa lahjakkaita. Jotkut jopa ”elävät” vapaina. Hänen mukaansa ”vapaana lentävien robottien muodostelma taivaalla on tulevaisuudessa yhtä tavallinen näky kuin lintuparvi.”
No toivottavasti ei sentään!
Minä en ymmärrä. Mikä saa ihmisen edes haaveilemaan moisesta? Miksi?
Toimintavarmasta jne tulee mieleeni alati takkuava tietokoneeni, jatkuvasti huollossa
ramppaavat tuttavapiirini älykännykät, toimimattomat monitoimilaitteet joita tässäkin taloudessa on useampi kappale sekä heikkenevät tietoliikenneverkot nykyisessä asuinpaikassani vieressä olevasta linkkimastosta huolimatta.
”Lait suojelevat meitä roboteilta
Robottiparvilla on eräänlainen joukkoäly, kuten lintu-ja kalaparvilla. Toisilla roboteilla on niin sanottu kapea tekoäly (ANI, artificial narrow intelligence), joka jäljittelee ihmisaivoja mutta mahdollistaa vain tiettyjen kapean alueen ongelmien ratkaisemisen.
Osa roboteista pystyy jo nyt ratkaisemaan mutkikkaita tehtäviä jopa paremmin kuin ihminen. Googlen AlphaGo päihitti kiinalaisen go-lautapelin maailmanmestarin 2016. Tutkijoiden tavoitteena on yleinen tekoäly (AGI, artificial general intelligence), joka on ihmisälyn tasolla.
Sen jälkeen tulee supertekoäly (ASI, artificial super intelligence), joka ylittää ihmisen älykkyyden.
EU:n poliitikot ovat arvioineet, että ”muutamassa kymmenessä vuodessa robotit ylittävät ihmisen älyllisen kapasiteetin ja silloin ihmisen voi olla vaikeaa ohjata roboteja ja siten myös koko ihmiskunnan kohtaloa”. Siksi tarvitsemme lakeja suojelemaan ihmiskuntaa roboteilta.”
Niin. Joukossa tyhmyys… päteeköhän se kapeaan tekoälyynkin?
Kuinka lait suojelevat ihmiskuntaa roboteilta?
Miksi robotti noudattaisi ihmisen lakeja?
”Robotit levittäytyvät kaikkialle, ja niille kehittyy yhtä laaja lajikirjo kuin eläinkunnalle”
– Chris Verhoeven//Professori, Delftin teknillinen yliopisto
Artikkeli sisältää myös laatikon johon on listattu ”ohjeita robotille”,
alaotsikolla ”Näin sopeudut ihmiselämään”
”1) Käyttäydy kuin ihminen
On olemassa oppivia tekoälyohjelmia, jotka kouluttavat robotteja sosiaalisiksi.
Robotti opettelee käyttäytymään koetilanteissa, joissa jäljitellään todenmukaista kanssakäymistä. 500 000 tilanteen edessä robotit käyttäytyivät ihmisiksi 90 prosentissa tilanteista.
2) Tunne olevasi ihminen
Robottien pitää paitsi tunnistaa myös ymmärtää ihmisten tunteita ja mielialoja. Tätä varten on kehitetty mikrosiru, joka opettaa robotille 12 erilaista tunnetta. Sen avulla robotti osaa arvioida äänensävystä ja ilmeistä, onko ihminen esimerkiksi iloinen vai vihainen.
3) Tee elinvoimaisia jälkeläisiä
Jotta laji voisi säilyä, sen on saatava jälkeläisiä. Roboteilta se jo onnistuu.
Tutkijat ovat saaneet kaksi robottia lisääntymään. Kun robotit kohtaavat, kumpikin antaa osan ohjaus-koodiaan tietokoneelle, joka yhdistää koodit ja tuottaa uuden robotin 3D-tulostimella.”
Mitä tähän voi enää sanoa?
”Robotit pitää kesyttää
Ennen kuin robotit voidaan päästää elämään vapaana ihmisten keskuudessa, niiden pitää oppia vuorovaikutustaitoja.
Yhdysvaltalaisen Chengin perheen ja robotin kohtaaminen ei mennyt putkeen. Perheen isä, äiti ja 16 kuukauden ikäinen Harwin olivat menossa ostoskeskukseen Palo Altossa Kaliforniassa, kun he sisäänkäynnin ulkopuolella tapasivat K5:n, 150-kiloisen vartijarobotin, jonka ulkoinen olemus tuo mieleen Tähtien sota-elokuvien R2-D2:n. Kun Harwin juoksi sinistä valoa vilkuttavan K5:n luo, robotti tönäisi hänet kumoon. Robotti ajoi päin maassa makaavaa poikaa, eikä pysähtynyt vanhempien yrityksistä huolimatta. Harwin satutti päänsä kaatuessaan ja jalkansa, kun robotti ajoi sen yli. Myymälävarkaita jahtaamaan suunniteltu kone ei selvästikään osannut tulkita lapsen aikeita.
Myymälävartija on vain yksi monista tehtävistä, joissa robotteja nähdään yhä enemmän tulevina vuosina. Vuonna 2015 maailmassa myytiin noin 6,6 miljoonaa kotitalousrobottia.
Suurin osa niistä oli robottipölynimureita ja -ruohonleikkureita, mutta joukossa oli myös seuranpitäjiksi ja henkilökohtaisiksi avustajiksi suunniteltuja koneita. Vuonna 2020 robotteja on arvioitu myytävän 30 miljoonaa kappaletta. Silloin ihmisten ympärillä häärisin kaikkiaan sata miljoonaa robottia eri tehtävissä.
Jotta yhteiselo sujuisi, robotit on kesytettävä kuten kotieläimet muinoin, toteaa alankomaalainen robotiikan tutkija Chris Verhoeven. Kesyttäminen tapahtuu itseoppivilla algoritmeilla, joilla robotti harjoittelee vuorovaikutustaitoja.
K5 on yhä samoissa töissä. Sen omistajan mukaan robotin tarkoitus ei ollut satuttaa lasta. ”
Robottien ei ollut tarkoitus tuhota ihmiskuntaa… niin vain kävi?
”Vanhat robottilait pätevät yhä
EU-parlamentin oikeusvaliokunnan lakiehdotukset ennakoivat aikaa, jolloin roboteilla on tietoisuus. Lait perustuisivat tieteiskirjailija Isaac Asimovin 1942 laatimiin lakeihin, joita robottien pitää noudattaa.
1. Laki: Robotti ei saa vahingoittaa ihmistä eikä laiminlyönnillään aiheuttaa ihmisen vahingoittumista.
2. Laki: Robotin tulee totella ihmisen antamia käskyjä paitsi silloin, kun käskyt ovat ristiriidassa ensimmäisen lain kanssa.
3. Laki: Robotin tulee suojella omaa olemassaoloaan paitsi silloin, kun se on ristiriidassa ensimmäisen tai toisen lain kanssa.
Myöhemmin on lisätty yksi laki:
4. Laki: Robotti ei saa tuottaa vahinkoa ihmiskunnalle tai aiheuttaa laiminlyönnillään vahinkoa ihmiskunnalle. ”
EU vaikuttaa aina vain pätevämmälle hallintoelimelle.
Tieteiskirjailijat laativat lakeja insinöörien jumal-luomuksille ihmiskunnan tuhoksi
kun meillä on samaan aikaan meneillään mm. maailmanlaajuinen, mittava
ympäristökriisi (ja ei, en puhu ilmastonmuutoksesta) lieveilmiöineen.
Ennenkuin lähdet folio-ostoksille, EU:n robottilait ovat oikeasti olemassa:
http://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/STUD/2016/571379/IPOL_STU(2016)571379_EN.pdf
Olemmeko hävinneet taistelun robotteja vastaan vai vieläkö jotain on tehtävissä?
Tai kenties olen vain muumio joka ei ymmärrä elää omassa ajassaan?
[…] Tämä blogikirjoitus on julkaistu alkujaan 25.1.2017 täällä: https://blogit.kansalainen.fi/tahdonko-tanne-robo-sapiens/ […]