Sana populismi on hyvin hatara yleisilmaus. Punaviherliberaali mukasuvaitsevaisto käyttää sitä lähinnä haukkumasanana. Siksi minä käytän sen sijaan sanaa kansallismielisyys.
Kansallismielisyydellä eli lähellä kansalaisia tapahtuvalla demokraattisella päätöksenteolla ja kansallisen kulttuurin arvostamisella on kussakin maassa omat erityispiirteensä. Kansallismielisyys auttaa mielestäni ymmärtämään ja arvostamaan paremmin myös muita kulttuureja ja kansoja.
Joukkoviestimet ovat niin meillä kuin muuallakin useimmiten punaviherlib-porukan äänitorvena. Kansallismielisyyden nousun on mahdollistanut somen tulo. Nyt äänensä ovat saaneet kuuluville myös ne, joilta se on tähän saakka estetty.
Sananvapauden ja kansallismielisyyden lisääntyminen näyttää aiheuttavan jo jonkinlaista panikoitumista, sillä somen sananvapautta halutaan rajoittaa yhä useammissa puheenvuoroissa niin meillä kuin muuallakin. Viimeksi tälle demokratiassa vieraalle toimintavalle on höyrähtänyt prof. Heikki Hiilamo.
Vastakkainasettelu ja suvaitsemattomuus lisääntyvät. Tulevaisuus on siis jokseenkin ikävä.
………….
Klikkaa oheisia painikkeita, jotta tämä blogi ja media saavat uusia lukijoita. Anna sanan kiertää.
