Blogit

Koulujen ongelmista

Kuva Pixabay.

Yksi Suomen tärkeimmistä voimavaroista on hyvin koulutettu, osaava kansa. Me emme voi rehvastella valtavilla luonnonvaroillamme, joten meidän on keskityttävä siihen, että teemme hyvää laatua tehokkaasti ja luotettavasti. Pieni maa ei voi kilpailla volyymillä suurten maiden kanssa. Koska koulutettu kansa on meille niin tärkeä, on Suomen pidettävä huolta siitä, että koulumme säilyttävät korkean opetuksen tason riippumatta siitä, onko meneillään hyvä tai huono taloudellinen tilanne. Toisin sanoen, koulutuksen laadusta ei saa leikata.

Vaikka koulujemme taso on edelleen kansainvälisesti mitattuna hyvä, on suunta valitettavasti huolestuttava. Koulumme kohtaavat jatkuvasti kasvavia ongelmia. Ongelmat vaihtelevat riippuen siitä, mistä opintojen tasosta puhumme. Peruskoulujen haasteet ovat luonnollisesti hyvin erilaiset kuin korkeakoulujen. Tässä kirjoituksessa keskityn lähinnä peruskoulujen haasteisiin.

Puhuttaessa perusopetuksen haasteista, tulee kouluikäisten lasten vanhemmille varmasti mieleen luokkakokojen kasvu. Tämä on yksi niistä perusongelmista, joilla on laajat vaikutukset koulujen toiminnan tasoon. Liian suuret luokat luovat levottoman oppiympäristön, joka on haitallista niin opettajan ja oppilaiden jaksamiselle kuin opetuksen laadullekin. Kun tähän lisätään vielä erityisopetusta tarvitsevia lapsia ja jakotuntien vähentäminen, on kauhuskenaario valmis. Toinen tunnettu murheenkryyni, jolle ei tunnu löytyvän loppua, on sisäilmaongelmat eli kansankielellä homekoulut. On törkeää, että Suomen kaltaisessa maassa joudutaan opiskelemaan ja tekemään töitä tiloissa, jotka ovat terveydelle haitallisia.

Opettajien kannalta ongelmat näyttävät vielä moninaisemmilta. Jatkuvat muutokset kouluissamme asettavat opettajille aina vain kasvavia vaatimuksia. Enää ei riitä, että opettaa oppilaita, vaan samalla pitäisi toimia sosiaalityöntekijänä, atk-tukena ja poliisina. Erityishuomiota vaativien lasten määrä normaaliopetuksen parissa kasvaa jatkuvasti. Tämä ei pelkästään laske opetuksen tasoa, vaan luo erilaisia väkivalta- ja riskitilanteita. Toisinaan kouluissa sattuu ja tapahtuu sellaista tahtia, että opettajat eivät ehdi edes kirjaamaan kaikkia tilanteita, minkä seurauksena on vaikeampaa saada todellista kuvaa ongelmien laajuudesta. Osa oppilaista tai vanhemmista ei puhu suomea eikä ymmärrä suomalaista kulttuuria. Tämän johdosta opettajia rasitetaan erilaisilla kulttuurikoulutuksilla.

Entä sitten se johtaminen? Konsulttien vetämät koulutukset koetaan toisinaan täysin turhiksi tilaisuuksiksi, jotka vievät aikaa itse opetukselta. Lisäksi niissä ei edes puututa todellisiin ongelmakohtiin, joihin opettajat ja rehtorit oikeasti kaipaisivat apua. Tiedonkulun ongelmat ovat tyypillisiä kaikessa operatiivisessa johtamisessa, eivätkä koulut ole tässä poikkeus. Kun varhaiskasvatuksessa todetaan, että lapsi X tarvitsee erityisopetusta, kulkeeko tästä tieto kouluille? Väkivaltainen omaa käyttäytymistään hallitsematon lapsi päätyy helposti normaaliopetuksen pariin.

Oppimistulokset ovat yksi koulujemme tärkeimmistä laadun mittareista. Tämän hetken tilastojen valossa näyttää siltä, että suomalaisten oppimistulokset heikkenevät. Oppimistulosten mittaamisessa on kuitenkin yksi päivänselvä ongelma: tilastoissa ei eritellä suomalaislapsia ja maahanmuuttajia toisistaan. Osa maahanmuuttajista ei puhu lainkaan suomea koulua aloittaessaan, ja kun otetaan huomioon maahanmuuttajien valtava määrä ja tämän määrän jatkuva lisääntyminen, on täysin mahdollista, että havaittu osaamisen lasku johtuu lähinnä maahanmuuttajista. Jos haluamme korjata koulujemme ongelmia, pitää meidän ensin tunnistaa nämä ongelmat, ja siksi tilastoissa tulisi ehdottomasti olla erotettavissa suomalaisten ja maahanmuuttajien oppimistulokset.

Yhteiskunnassamme käytössä oleva monikulttuurisuuden pakkosyöttö on luonut kouluihimme eriarvoistumisen ongelman. Vieraista kulttuureista saapuvat oppilaat tarvitsevat opettajilta erityishuomiota. Tämä erityishuomio on poissa siitä ajasta, jonka opettaja käyttää suomalaisten lasten opetukseen. Tämän seurauksena opetuksen laatu suomalaislasten kohdalla laskee. Mitä enemmän maahanmuuttajia luokalla on, sitä enemmän suomalaisten saama opetus kärsii. Vastuuntuntoiset vanhemmat, joilla on varaa valita asuinpaikkansa, muuttavat luonnollisesti alueille, joilla on mahdollisimman vähän maahanmuuttajia. Seurauksena saamme kahtiajakautuneen yhteiskunnan, jossa köyhien perheiden lapset jäävät alueille, joilla on paljon maahanmuuttajia, ja saavat täten myös huonompaa opetusta kuin rikkaiden lapset. Lopputuloksena köyhien perheiden lapset pysyvät köyhinä, koska heille on tarjottu huonommat eväät tulevaisuutensa luomiseen kuin hyvien alueiden rikkaiden perheiden lapsille.

Edellä mainitsemani haasteet ovat tietenkin vain pintaraapaisu siihen, mitä kaikkea kouluissamme tapahtuu. Kaikella tällä on valtava merkitys yhteiskuntamme tulevaisuudelle. On hyvä muistaa, että lastemme on pakko käydä koulua. Tuota saamaa koulua käyvät kaikki tulevaisuuden raiskaajat, murhaajat ja muut rikolliset. Harva syntyy rikolliseksi, vaan sellaisiksi yleensä kasvetaan. Osa tuosta kasvusta tapahtuu kouluissa. Kuvitelkaa tilannetta lasten silmin. Sinut pakotetaan menemään tiloihin jotka tekevät sinut sairaaksi, opiskelemaan uusia asioita ilman että opettajalla on aikaa sinulle. Työskentelykavereina on ikätovereita, joiden kieltä et ymmärrä, tai jotka eivät hallitse omaa käyttäytymistään ja saavat väkivaltaisia raivokohtauksia. Omaa kansaa tai kulttuuria ei saa arvostaa ilman rasistin leimaa. Olet toisen luokan kansalainen, vähempiarvoinen omassa maassasi. Tämä kaikki on todellisuutta joidenkin suomalaislasten kohdalla, ja nykyisellä suunnalla yhä useampi suomalaisperhe tulee toteamaan, että tästä on tullut osa heidän todellisuuttaan.

Onneksi Suomen kouluista löytyy vielä paljon menestystarinoitakin. Meillä on mahtavia, ammattitaitoisia opettajia, jotka tekevät parhaansa ja enemmänkin hankalassa tilanteessa. Meillä on lapsistaan huolehtivia vanhempia, sekä tietysti älykkäitä ja vahvoja lapsia. Arvioitaessa koulujen laatua, ei voida kuitenkaan katsoa vain onnistumisia, vaan on tärkeää avata silmät ongelmille ja puuttua niihin vahvasti. Yksinkertaisena vastauksena koulujen ongelmiin voidaan tarjota lisää resursseja. Rakennetaan enemmän kouluja, jotta oppilaita ei tarvitse tunkea liian ahtaisiin ja soveltumattomiin tiloihin. Palkataan lisää opettajia, jotta saadaan pienemmät luokkakoot. Siirretään erityistukea tarvitsevat oppilaat omille luokilleen, joiden opettajilla on soveltuva koulutus. Valitettavasti mikään ratkaisu ei ole kuitenkaan näin yksinkertainen. Mikään rahasumma ei riitä korjaamaan koulujemme ongelmia niin kauan, kuin yhteiskuntamme suunta on väärä. Ei riitä, että rakennetaan lisää kouluja, jos ne ovat jo syntyessään homeessa. Meidän on parannettava sitä laatua millä koulut rakennetaan. Monikulttuurisuusideologiasta on päästävä eroon. Meidän on keskityttävä suomalaisten lasten hyvinvointiin sen sijaan, että pyrimme korvaamaan heidät ulkomaalaisilla. Suomalaisella lapsella on oikeus kokea Suomi omakseen ja että yhteiskuntamme on juuri heitä varten. Kokea, että heidän tulevaisuutensa on se tärkein ja siihen panostetaan. Meidän pitää opettaa lapsillemme suomalaista kulttuuria ja opettaa heidät arvostamaan sitä. Aivan kuten lapsen pitää saada kokea olevansa osa perhettänsä, hänen tulee kokea olevansa myös osa yhteiskuntaa. Näin hän haluaa myös tulevaisuudessa tehdä työtä juuri tämän yhteiskunnan hyväksi.

Kouluilla on tässä kaikessa erittäin tärkeä rooli. Uudistetaan koulujen johtamista yhteistyössä opettajien kanssa. Annetaan opettajille taas tilaa keskittyä opettamiseen. Tehdään suomalaisesta koululaitoksesta taas maailman paras.

Paul Usvalampi on Perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokas Uudenmaan vaalipiiristä. Hän on Espoon Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsen ja valtuuston varajäsen. 

Voit tutustua häneen tarkemmin nettisivuilta tai videoblogista.

Tietoa julkaisijasta

Paul Usvalampi

Paul Usvalampi

Paul Usvalampi on Perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokas Uudenmaan vaalipiiristä. Hän on Espoon Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsen ja valtuuston varajäsen.

Liity kannattajajäseneksi

Kansalaisen verkkokauppa

Advertisement