Tässä kirjoituksessa paneudutaan eri kestävän kehityksen mittareihin ja tuodaan esiin seikkaperäisesti ilmiön kestämätön vaikutus tulijamaille.
Kestävä kehitys terminä on alunperin Yhdistyneiden kansakuntien määrittelemä ideologia, joka tarkoittaa sellaista kehitystä, jossa nykyisten sukupolvien tarpeet ovat tyydytettyjä kuitenkaan vaarantamatta tulevien sukupolvien elämää. Termin käyttöön liittyy olennaisesti ympäristöllinen, sosiaalinen, kulttuurillinen sekä taloudellinen kestävyys. Seuraavassa on eroteltu eri kestävyyden dimensiot ja pohdittu Afrikasta ja arabimaista kohdistunutta maahanmuuttoa ja kansainvaellusta niihin.
Ympäristöllinen kestävyys
Ympäristöllinen kestävyys koostuu mm. vastuullisesta energiapolitiikasta, ympäristönsuojelusta, materiaalien kestävä käyttö, päästöistä maahan, veteen ja ilmaan, luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä, kierrätyksestä sekä ympäristövastuullisesta kuluttajakäyttäytymisestä. Laajamittaisella maahanmuutolla on lukuisia ympäristölle haitallisia vaikutuksia; Useiden miljoonien kulttuurillisesti täysin erilaisten ihmisten äkillinen maahantuleminen majoituksen ja ruokkimisen muodossa kuluttaa energiaa ja raaka-aineita, jo alkuperäisväestön vastaavan lisäksi. On olemassa paljon näyttöä siitä, kuinka pakolaiset matkallaan Eurooppaan jättävät valtavat roskavuoret jälkeensä.
Luku- ja kirjoitustaidottomilla ihmisillä ei luonnollisesti ole osaamista tai motivaatiota energiankäytön tai kierrätyksen suhteen. Tämä näkyy myös siinä vaiheessa, kun heille on järjestetty majoitus, sillä myös veden- ja sähkönkulutus on moninkertainen kantaväestöön verrattuna. Toinen asia ovat ne maahanmuuttajat, jotka tulevat kehittyneimmistä ja turvallisimmista maista, mutta profiloituvat tarkoituksella turvapaikanhakijoiksi. Heidän ympäristöllinen tiedostaminen ja osaaminen voi olla toista luokkaa, mutta tässä kohtaa nousee esiin kysymys, että miksi he tulevat Eurooppaan ylipäätään jos hätä ei ole funktionsa.
Sosiaalinen ja kulttuurillinen kestävyys
Myös sosio-kulttuurinen kestävyys -nimellä tunnettu dimensio käsittää esimerkiksi sosiaalisen hyvinvoinnin, turvallisuuden, terveydenhuollon, tasa-arvoisuuden, yhteiskunnallisen viihtyvyyden, perinteisten artefaktien tai tapojen säilyttämisen ja suojelemisen, väestönkasvun hillitsemisen, kulttuurillisen identiteetin vaalimisen. Tämä kestävän kehityksen aspekti on taloudellisen kestävyyden ohella kaikista suurimmassa ristiriidassa ja törmäyspisteessä maahanmuuton kanssa.
Maahanmuuttajat tässä yhteydessä mainituista maista syyllistyvät kantaväestöön suhteutettuna moninkertaisesti enemmän eri rikoksiin, aiheuttavat käytöksellään turvattomuutta erityisesti siellä, jossa heitä on ryhmittynyt enemmän, sekä erityisesti islamuskoisten kohdalla tuottavat ongelmia vähemmistölle, siellä missä heitä itseään on enemmistö. Erityisesti maskuliinisemmista kulttuureista (Hofstede) tulleilla ihmisillä on tendenssiä käyttäytyä kantaväestöä nähden eri lailla tilan, kunnian, häpeän ja vallankäytön suhteen. Heidän mukanaan on todettu kulkeutuvan myös lukuisia sairauksia, joita ei Euroopassa olla tavattu moniin vuosiin – tästä esimerkkinä tuberkuloosi. Lisäksi keskustelua on herättänyt laittomien maahanmuuttajien terveydenhuolto ja sen ruuhkautuminen.
Kulttuurien yhteentörmäyksen johdosta on täysin luonnollista, että maskuliinisemman kulttuurin ominaispiirteet vallitsevat tilaa ja valtaavat feminiinisemmän kulttuurin ominaispiirteitä. Tästä loistavina esimerkkeinä voidaan pitää eräinä jouluina joulukuusen kieltämistä Brysselissä, koska sen on katsottu loukkaavan muslimeja. Muina esimerkkeinä voidaan pitää tiettyjen traditiojen, kuten joulutontun asuun pukeutumista tai suvivirren juhlimista. Viimeisten vuosien aikana myös monia muita kristilliseen traditioon, tai kantaväestöön kuuluvaan identiteettiin liittyviä asioita on alettu kieltämään muualta tulleiden vähemmistöjen loukkaantumisen pelossa.
Taloudellinen kestävyys
Kestävä talous on edellytys yhteiskunnan keskeisille toiminnoille. Tällä hetkellä useissa Euroopan maissa Afrikasta ja arabimaista tulleiden maahanmuuttajien kustannukset tulijamaille on arvioitu olevan useita miljardeja euroja vuodessa, useiden Euroopan maiden kohdalla. Negatiiviset taloudelliset vaikutukset ovat niin tähtitieteellisiä, ettei niitä olla edes kyetty mittaamaan varmaksi. Asiaa vaikeuttaa myös ns. sekundaariset vaikutukset ja koko kotouttamisbisnekseen liittyvä verorahoilla hoidettu osuus. Harvoin myös muistetaan mainita länsimaisten progressiivisten yhteiskuntien osallistumista globaaliin auttamiseen kehitysavun muodossa, joka sekin on useita kymmeniä miljardeja euroja vuodessa Euroopan tasolla.
Lopuksi
Edistyksellisillä länsimailla ei ole mitään mahdollisuutta selvitä tämänkaltaiseen maahanmuuttoon liittyvistä monisäikeisistä ongelmista. Kestävän kehityksen toteutumisessa on ollut ongelmia jo aiemmin, erityisesti kulutukseen ja talouskasvuun liittyvien ilmiöiden johdosta, mutta nykyajan trendinä oleva massiivinen maahanmuutto kolmansista maista asettaa koko kestävän kehityksen ideologian täysin kiistanalaiseksi. Tätä ilmiötä tukee myös se tosiasia, että yhdessäkään länsimaassa maahanmuuttoa ei olla kyetty toteuttamaan tai johtamaan vuosikymmenien kuluessa onnistuneesti tai ilman tuntuvia ja laajamittaisia ongelmia. Haasteellista on myös se, että valtamedia ja ja vallassa olevat tahot eivät mieluusti halua tunnistaa, tunnustaa tai puhutella ongelmia, vaan maahanmuutto nähdään edelleen lähes yksinomaan positiivisena, luonnollisena ja rikastavana ilmiönä. Tämä siitäkin huolimatta, että yksikään länsimaissa luotu mittari ei tue tätä yleisesti tunnettua väittämää.
Monikulturismiin ideologiana ja -isminä sekä sen konkreettiseen manifestoitumiseen, maahanmuuttoon, liittyy lukuisia eettisiä ja moraalisia dilemmoita. Tässä kirjoituksessa on pyritty yksinkertaistamaan ja tuomaan joitakin konkreettisia asioita ja vaikutuksia kestävän kehityksen näkökulmasta.
