Kotimaan politiikassa on meneillään suurten muutosten aika. Vanhat puolueiden väliset valtasuhteet ovat jo pääosin historiaa ja sama murros jatkuu muutaman vuoden. Sen jälkeen puoluekenttä on aivan toisenlainen kuin mihin on totuttu.
Viimeistään vuoden vuoden 2027 eduskuntavaalien jälkeen meillä on kolme suurta eli noin 20 prosentin kannatuksen puoluetta. Ne ovat Perussuomalaiset, Kokoomus ja Vihreät. Keskisuuria 10-15 prosentin puolueita ovat Keskusta ja SDP.
Perussuomalaiset on keskustaoikeistolainen, kansallismielinen ja arvokonservatiivinen yleispuolue. Puolue kerää kannatusta puolueista kaikkein tasaisimmin koko maasta. Potentiaalinen kannattajakunta laajenee, kun Kokoomus ja SDP kilpailevat yhä enemmän Vihreiden kanssa samoista äänestäjistä.
Kokoomus muuttuu nykyistä selkeämmin vihreäksi liberaalipuolueeksi. Samalla sen kannatus nykyistä enemmän keskittyy suuriin kaupunkeihin.
Vihreät on jatkossa nykyistä vahvemmin punavihreä vasemmistopuolue. Kannatus keskittyy jopa Kokoomusta enemmän suuriin kaupunkeihin.
Keskusta on yrittänyt päästä jo viiden vuosikymmenen ajan Salpausselän etelänpuolen kaupunkeihin. Se on ollut ja tulee olemaan toivotonta taistelua tuulimyllyjä vastaan. Nyt sen perinteisesti vahvalle kannatusalueelle on ilmestynyt vahva kilpailija, Perussuomalaiset. Keskusta joutuu puolustuskannalle. Sen on pakko keskittyä valta-asemiensa säilyttämiseen Salpausselän pohjoispuolella.
SDP:n tilanne on yhtä tukala kuin Keskustankin. Se on kuin harakka tervatulla katolla. SDP:n pitäisi pystyä säilyttämään perinteiset duunarikannattajat. Samaan aikaan sen pitäisi saada uusia punavihreitä kannattajia. Kahdella hyvin erilaisella jakkaralla istuminen ei onnistu. SDP on väliinputoaja.
Ahti Karjalainen totesi aikoinaan, että ”ennustaminen, ja varsinkin tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa”. Näin tietysti on, mutta silti pidän kuvailemaani kehitystä hyvin todennäköisenä.
……….
Klikkaa oheisia painikkeita, jotta tämä blogi ja media saavat uusia lukijoita. Anna sanan kiertää.
