Tässä tekstissä tuodaan esiin muutamia perusajatuksia kulttuurien välisistä eroavaisuuksista ja pohditaan lyhyesti millaisia vaikutuksia näillä yhteentörmäyksillä on.
Kenties maailman tunnetuin kulttuuriteoreetikko, hollantilainen Geert Hofstede analysoi eri kulttuureja jakamalla ne tiettyihin ’persoonallisuusdimensioihin’. Haastattelemalla maailmanlaajuisesti sankan joukon IBM:n työntekijöitä hän loi käsitteistön, joka perustui neljään eri dimensioon. Sittemmin näitä dimensioita on mallinnettu olevan jo kuusi, mutta keskitymme tässä näihin neljään alkuperäiseen, sillä ne tarjoavat riittävästi teoriaa peilattavaksi.
Valtaetäisyys
”Valtaetäisyys kuvaa yhteiskunnan vähävaltaisimpien suhtautumista vallan epätasaiseen jakautumiseen yhteiskunnassa. Korkean valtaetäisyyden maissa jokaisella on osansa hierarkiassa eikä asemaa kyseenalaisteta. Yhteiskunnissa, joissa on matala valtaetäisyys, ihmiset kyseenalaistavat vallanjakoa ja heillä on halu tasapuolistaa vallan jakautumista.”
– Wikipedia.
Suomessa valtaetäisyys on matala (33), kun taas Afrikassa ja Arabimaissa korkea (Marokko 70, Egypti 70, Ghana 80, Kenia 70, Syyria 80, Turkki 66, Irak 95). Vertauksen vuoksi pohjoismaissa, kuten muissakin liberaaleissa valtaetäisyys on hyvin matala (Saksa 35, Ruotsi 31, Tanska 18, Hollanti 34).
Maskuliinisuus vs. Feminiinisyys
Maskuliinisen kulttuurin määritelminä voidaan karkeasti pitää kilpailuhalua, ’kovuutta’, materialista palkittavuutta, sankaritarinoita ja suhtautumista saavutuksiin, kun taas feminiinisemmässä tapauksessa kyseessä on vaatimattomuus, yhteistyöhalukkuus, heikomman puolella oleminen, tasa- arvo jne. Tässä kategoriassa Suomi ja Pohjoismaat sijoittuvat indeksissä feminiinisiksi (Suomi 26, Ruotsi 5, Tanska 16, Norja 8, Islanti 10) , kun taas patriarkaaliset kehittymättömät maat korkealle (Syyria 52, Irak 70, Marokko 53).
Yksilöllisyys vs. Yhteisöllisyys
Kulttuurit, joissa yhteisöllisyys on korkea, ollaan enemmän perhekeskeisiä ja käytetään enemmän termiä ’me’, kun taas yksilöllisissä kulttuureissa ’minä’ käsite vallitsee ja ollaan itsenäisempiä. (Suomi 63, Ruotsi 71, Tanska 74, Norja 69) vs. (Egypti 25, Irak 30, Marokko 46, Syyria 35)
Epävarmuuden välttäminen
Ilmaisee käyttäytymistä, suhtautumista tai asennetta epävarmaa tilannetta kohtaan. Epävarmoja tilanteita pyritäänn kontrolloimaan säädöksillä ja lailla. Mitä korkeampi indeksi on, sitä enemmän epävarmuutta pyritään välttämään tai negatiivisemmin siihen suhtaudutaan. (Suomi 59, Tanska 23, Ruotsi 29, Norja 50) vs. (Egypti 80, Irak 85, Turkki 85, Syyria 60, Marokko 68).
Johtopäätökset
On aivan luonnollista ja itsestään selvää, että näin mittavat erot kulttuureissa luovat äärimmäisiä jännitteitä ja haasteita kun ne laitetaan samaan tilaan ja aikaan. Esimerkkinä ryhmä kollektiivisen, maskuliinisen ja valtaetäisyydeltään suuren miesryhmän saapuminen tilaan jossa vastaanottava kulttuuri on yksilöllinen, feminiininen ja valtaetäisyydeltään pieni. Maahanmuuttoa voidaan pitää parhaanaa ja konkreettisimpana ’laboratorioesimerkkinä’ kulttuurien välisistä yhteentörmäyksistä vuosikymmenten ajalta. Voidaan myös pohtia, millaisten kulttuurien yhteentörmäyksestä ei synny konflikteja.
Edellä mainittujen kulttuuridimensioiden lisäksi kulttuureilla on muitakin ominaispiirteitä, kuten kunnia, häpeä, huumori, uskonto jne. Hofsteden lisäksi myös brittiläinen liikkeenjohdon konsultti Richard D. Lewis on esitellyt havainnollisesti eri kulttuureiden taustalla olevia ilmiöitä, kuten huumoria, myyttejä, sankareita ja viestintää.
https://geert-hofstede.com
