On uskomatonta, kuinka vihervasemmisto on alkanut hallitsemaan koko maamme ilmatilaa; näin äkkiä, näin nopeasti, näin tehokkaasti. Taikka sitten tarvitaankin terveellistä tuuletusta.
Tuen muun muassa kenttäpiispa Pekka Särkiötä. Olet rohkea ja terveellä tavalla konservatiivinen henkilö. Ehkä vain liian helposti aloit pyytelemään anteeksi ja peruilemaan ilmaisemaasi sitten kiistanalaiseksi valtamedian maalittamaa viestiäsi. Älä ihmeessä!
Ei näin, tällä tavalla asia ei ikinä etene maaliinsa asti. Tähän maahan täytyy yrittää vielä luoda tarpeeksi yhteen hiileen puhaltava rintama, joka ei taivu tämän nykyisen tyhmyriliberaalin uuskommunismin edessä.
Tänne kaikkialle on yllättävän vahvasti syöpäytynyt terveestä tasa-arvofeminismistä kauaksi erkaantunut paholaisfeminismi, joka on osa tätä tendenssiä, jossa laitetaan kaikki arvot ja nyky-yhteiskuntaa kannattavat arvot uusiksi.
Kysymys nyt vain on, sallimmeko tämän asian tapahtua. Ja nimenomaan huonolla tavalla.
Niin, kyllä kaikkia ihmisiä kaikilta maailman laidoilta pitää kunnioittaa, mutta ei kaaoksen, rikkomisen ja tuhoamisen kautta.
Ja on niin – ja tulee aina olemaan – että maailmassa on erilaisia hierarkioita jo ihmisten erilaisten kykyjen ja taitotasojen mukaan. Muunlaista tasa-arvoa ei tulekaan. Eikä olekaan!
Ihmisillä tulee olemaan erilaisia kykyjä ja ominaisuuksia, ja niin saa ollakin.
Vaatimus kaiken yhdenvertaisuudesta ja tasapaksuudesta on ihan mieletön. Sellainen ei tule toimimaan missään.
Minä mm. en osaa piirtää sarjakuvia, mutta osaan ajaa autoa. Jonkun toisen iho on tummempi kuin omani, koska se on biologis-evolutiivinen sopeutuma auringonvaloon. Niin, mitä sitten?
Ihastelen heteromiehenä ehkä hieman salaa afronaisia, mutta kaverini pitää suomalaiskansallisista. Ja uudelleen: niin, mitä sitten?
Seksuaaliversioissa itsensä toteuttamisiin en jaksa paljon puuttua, koska tässä saanen kompata arvostettua lastenpsykiatri Jari Sinkkosta, joka on todennut, että sukupuolista ilmenemää on täsmälleen niin monta kuin on ihmistäkin maan päällä.
Mutta teidän ns. suvaitsevaisten pitäisi myös ymmärtää ja hyväksyä, että on ihmisiä, jotka lähtevät siitä, että ainakin aluksi heidän uskonsa mukaan on ollut jokin Luojan alkuperäinen ihanne, jossa oli mies, nainen ja jälkikasvunsa – siis niin kutsuttu heteronormatiivinen perusperhe. Ja taas: niin, mitä sitten?
Toisaalta olen vakuuttunut siitä, että on olemassa eri-/ poikkeusseksuaalisia ihmisolentoja, joita ei voi, eikä pidä millään pakolla saati ”terapialla” pyrkiä kääntämään joksikin yleisen käytänteen mukaisiksi, koska sellaisia heistä ei koskaan tule. Tätä mieltä olen aina ollutkin.
Eli, mikä tässäkään on se ongelma? Tämä on minun, tietynlaisen alkeelliskristityn näkemykseni, enkä sitä aio muuttaa. En ikinä, mutten myöskään mitenkään kauppaa tai tyrkytä sitä muille.
Kuulkaas, ihmiset, sallitaan ihmisen vapaa ilmaisu, tahdonosoitus ja näkemyksellisyys.
Oma vaatimaton kriteerini on, että jahka pysytään lain, kohtuuden ja hyvä maunkin rajoissa.
