Puolueettomuus olisi valttia nykyäänkin
Itsenäisellä ja puolueettomalla Suomella ei olisi ollut mitään hävittävää Trumpin presidenttiydessä. Päinvastoin, paljonkin voitettavaa.
Trumpin parantaessa USA:n välejä Venäjän kanssa, puolueeton ja itsenäinen Suomi olisi ilman muuta hyötynyt. Puolueettoman Suomen ulkopolitiikka ei olisi joutunut minkäänlaiseen kriisiin USA:n presidentinvaalien tuloksen takia.
Voisimme vain ylpeänä todeta linjamme olleen oikea ja kestävä. Nyt valtamedian ja Suomen poliittisen johdon piirissä vallitsevan tyrmistyksen sijaan olisikin ollut aika korjata ns. rusinat pullista eri ilmansuunnista.
Terve järki käyttöön fobioiden sijaan
Jokainen terveellä järjellä ajatteleva, kahlitsevista ideologioista ja traumoista vapaa ihminen varmasti tervehtii ilolla sitä, jos presidentti Trump nyt alkaa liennyttämään USA:n ja Venäjän kireitä välejä.
Samoin mahdollisesta USA:n ja Venäjän välien lientymisestä tulevat kiittämään suurelta osin Kylmä Sota I:stä ja II:sta tarpeekseen saaneet Euroopan kansat, tietysti poislukien jotkin traumatisoituneet ja russofobiset eurooppalaiset johtajat, joiden agendana on levittää omaa traumaansa koskemaan koko maanosaa. Näin he tekevät oman elitistisen agendansa, eli valtansa ja EU:n pönkittämiseksi.
Tähän samaan vihaan kiihottamiseen, eli pyrkimykseen kansallistaa oma henkilökohtainen Neuvostoliitto- ja Venäjä-trauma, ovat Suomessakin keskittyneet ja erikoistuneet esim. Sofi Oksanen ja Jari Tervo monista politiikoista puhumattakaan.
Suuri osa russofobian kyllästyttämästä valtamedian ja eliitin Trump-vihasta onkin selitettävissä sillä, että Trump on antanut positiivisia lausuntoja Venäjästä ja Putinista.
Suomalaiset russofobit ovat ilmeisesti rakentaneet mieleensä USA:sta kaikkea hyvää edustavan suurvallan aina pahat mielessä olevan Mordor-Venäjän vastapainoksi henkisen tasapainonsa säilyttämiseksi.
Venäjä-myönteinen presidentti Trump ei tähän hyvän ja pahan taisteluasetelmaan sovi ja siksi Trumpia on Suomen mediassa lyöty kuin vierasta sikaa. Nähtävissä on ollut jopa Yhdysvaltojen kansan mielipiteen kunnioittamisen puute, kun kansan tahto ei siellä vastaa omia unelmia siitä millainen USA:n tulisi olla.
Putinin voitto??
Nythän on käymässä niin, että jos presidentti Trump toteuttaa ulkopoliittisen lupauksensa, niin USA:n Lähi-Idän pommitukset ja pyrkimykset kohdistetaan toimivien valtiojärjestelmien tuhoamisen ja terrorismin synnyttämisen sijasta todelliseen terrorismiin ja esim. ISIS:in kaatamiseen yhdessä Venäjän kanssa.
Tätäkään ei voisi kiihkoton ihminen tervehtiä kuin ilolla, sillä se olisi eduksi koko maailmalle. Tietysti russofoobikot, kuten Jari Tervo ja Sofi Oksanen, näkisivät senkin vain Putinin voittona.
Laajakatseisemmat ihmiset näkisivät sen ennemminkin voittona niille miljoonille ihmisille Lähi-Idässä ja Afrikassa, joiden valtiot ovat USA:n ulkopolitiikan taholta lyhytnäköisesti ja ylimielisesti tuhottu ja pommitettu köyhyyteen ja kurjuuteen ja joissa terrorismi sekä sisällisodat ovat nyt arkipäivää. USA:n politiikan muutos Lähi-Idässä voisi johtaa jopa pakolaismassojen paluuseen Euroopasta omiin kotimaihinsa, kun toivo niiden jälleenrakennuksesta ja paremmasta elämästä siellä palaisi.
EU-Suomi ongelmissa
EU-Suomella, joka on vielä vahvasti NATO-orientoitunut ja toimii Niinistöjen ja Soinin avulla USA:n ulkopolitiikan jatkeena Pohjolassa, on sen sijaan presidentti Trumpin suhteen paljonkin hävittävää. Se johtuu siitä, että Suomen NATO- ja USA-intoiset päättäjät ovat riskeeraanneet turvallisuutemme vain yhden, ja nyt heiveröiseksi osoittautuneen, USA-kortin varaan.
Ideologia ja tunteet ovat Suomen nykyisen hataran ja vaarallisen ulkopolitiikan takana, eivät siis järki ja taito, niin kuin aina pitäisi olla.
Nyt Suomen ulkopoliittista johtoa pelottaa se, että jättääkö presidentti Trump meidät Venäjän etupiiriin. Ja muistaako Venäjä siinä tilanteessa sen, että Suomi heti tilaisuuden tullen liittyi Venäjän vihollisleiriin? Ja miten se vaikuttaa tulevaisuudessa Venäjän käyttäytymiseen Suomea kohtaan?
Nämä ovat vakavia ja aiheellisia huolia, joita meidän suomalaisten ei tarvitsisi murehtia, jos olisimme pysyneet puolueettomana ja itsenäisenä maana, jolla on hyvät suhteet joka ilmansuuntaan.
Niko Aleksanteri Kauko
9.11.2016
