Laitetaan edellisen, tarkoituksellisen roskaisen kuvituskuvan vastapainoksi tähän nyt suomalaisen keväänrakastajan taatusti silmää kiehtova otos.
Kunnallisvaalikamppailu on kiihkeimmillään, ja erilaisia naamatauluja näkyy siellä täällä: minä olen sen ja sen puolueen jäsen, äänestä minua, minä olen hyvä ihminen, parannan elämääsi, valvon etujasi, voit luottaa minuun – ja tietenkin olen kunnianhimoinen ja haluan päästä urallani eteenpäin.
_ _ _
Muistan erään vaaliohjelman, jossa silloinen pääministeri Vanhanen lausahti, että nooo, kansanedustaja(ehdokkaat) nyt lupaavat mitä lupaavat, mutta ei se ihan niin mene. Koko läsnä oleva porukka räjähti nauramaan. Maamme suurin valtaa käyttävä mahtihenkilö sen sanoi. Ja pidämme kulloisestakin pääministeristä tai emme, niin kyllä hän tietää mistä puhuu.
Elleivät edes kansanedustajat voi enempää, niin miten sinun kunnanvaltuutettusi sitten voisi? Ei ehkä voikaan, mutta kaksi asiaa: a.) hän edustaa yhtenä pikkuvallankäyttäjänä osaa isommasta koneistosta, ja b.) paikallispoliittisesti hän voi kyllä tehdä ihan järkeviä aloitteita ja olla kannattamassa alueensa hankkeita, kuten että rakennetaan tälle seudulle uusi kevytväylä taikka tuohon koulun kohdalle laitettakoon suojatie, alennettu nopeusrajoitus ja korokkeet, jotta kaahailijat eivät vaarantaisi meidän lapsukaisiamme.
Ja tämä edellä mainittu onkin ihan oikein ja kannatettavaa. Puoluekantakaan ei niin vaikuta, ja olen kuullut tuntemiltani valtuutetuilta, että paikallistasolla yhteistyö puolueiden välillä sujuukin melko kitkattomasti ja yleensä käytännönläheisesti, koska se heidän ympäristönsä, seutunsa ja paikkakuntansa siellä on yhteinen, äänestäjänsä ja kannattajansa ovat siinä lähellä sekä kokemus noista mainituista, kuntansa paranneltavissa olevista seikoista on niin ikään aika samanlainen. Ihan hienoa siis noin.
_ _ _
Silti haluan lopuksi muistuttaa, että poliittinen kenttä on kuin suppilo. Viittaan esim. tuohon kepuliinipääministeri Matti Vanhasen ilmeisen spontaaniin tokaisuun. Sanoisin kohteliaammin, että puolueenne on keskusta (kesk.), mutta enpäs sano, sillä olette erittäin kohtalokkaissa vaiheissa pitämässä pystyssä vihervasemmistohallitusta, joka tuhovelkaannuttaa Suomen ja kelpuuttaa tänne miltei kaikki amerikkalaisen vihersosialismin aatteet sellaisinaan ja vielä jalostaa niitä meitä kiusaamaan.
Ja mitä EU:hun tulee, niin meidän ei pitäisi olla mikään EU:n omaksi omaisuudekseen laskema hiilinielunsa, jolloin kunhan vain meidän metsiämme ei käytetä, niin laskennallisesti sitten keskisemmän Euroopan maat saavat polttaa niitä kauan sitten maatuneita fossiileja (öljy, kivihiili, maakaasu) sitäkin enemmän. Ei! Suomihan tässä taas häviää tarjoutuen Euroopan luoteiskolkan metsänrämettymisalueeksi, eikä teollisuutemme saa enää käyttää tätä uusiutuvaa luonnonvaraamme, metsää, kunnolla. Suomi köyhtyy, laatutyöpaikat vähenevät ja sen sellaista.
_ _ _
Samoin voisitte, jokainen itse ajatteleva, silmät ja korvat auki kulkeva potentiaalinen äänestäjä, kysellä, että onko ihan totta, realistista, kannattavaa, humaania tai edes mahdollista, että pikku-Suomi voi ottaa tänne maahansa kaikki mahdolliset halukkaat tulijat pitkin maailmankolkkia tai semminkään islamilaisista kehitysmaista; heitä nimittäin on satojatuhansia tai vaikka miljoonia tulossa, jos ja kun kutsu käy.
Kepuliini Sipilä on tässä kunnostautunut. En väitä lopullisesti, kenen ns. vika, mutta nämä 2015 jälkeen tulleet kaverit ovat aiheuttaneet valtavan määrän rikoksia ja pahointekoja meitä suomalaisia vastaan.
Laitathan sinä itsekin jonkin rajan, paljonko väkeä otat omaan kotiisi, vaikka olisit kuinka ihmisrakas. Myöskin mietit, millaista väkeä ottaisit ja mitä he aiheuttavat sinulle, perheellesi ja omaisuudellesi. Näin se on ja näin se menee.
_ _ _
Miekkonen Sipilä selittelee jälkeenpäin muka auttaneensa jotain kristittyä perhettä (jota siiskö vainotaan muslimimaassa), mutta kas kun hepusta ei ollut sitä sanomaan heti etukäteen. Kutsu kävi arabimedian välityksellä sinne, jota ehkä herra Sipilä ei tarkoittanut, mutta kaltaisesi tekevät sen vahingon. Muutenkin tiesin, ettei tähän veikkoon ole luottamista, kun oli heti niin teennäisen nöyrän oloista ihmistä Ylen haastattelussa. Ja paljon muuta.
_ _ _
Esimerkiksi siksi se joku mukava naapurin kepulainen voi olla kiva tyyppi, mutta tuollaiselle antamasi kunnallisääni menee lopulta Suomen aika pienen poliittisen eliitin (joka, vaikka henkilöt vaihtuvat, niin toimintatavat ja pyrkimykset eivät!), vie maatamme vääjäämättä kohti EU:n uusneuvostoliittomaista, vihersosialistista painajaista. Tämä on näyttänyt sopivan myös tietynlaiselle raakimuskapitalistille, joka vie suomalaisen, raskasta työtä tekevän ja etunsa vaivoin saaneen edut ja aseman pikkuhiljaa.
_ _ _
Nämä laitatahot ovat yhdistyneet, tai ainakin sopivissa yhteistyökuvioissa löytäneet toisensa näillä näkymin, ja se perusihminen, joka viettää yleensä rauhallista turvallista, tasaista elämää – ja joka pitää pystyssä kaikkia näitä länsimaisia yhteiskuntia on suurin häviäjä. Ja nämä enemmän tai vähemmän mielipuoliset liikkeet äärifeminististä kriittiseen rotuteoriaan häviävät – ne eivät anna ihmisyydelle todellista liikkumavaraa ja katoavat lopulta.
_ _ _
Uskoisit, arvoisa lukija kun tämän kirjoitan. Vihersosialistisessa, teko-oikeistoliberaalissa petosyhteisössä ei ole sananvapautta, ei uskonnonvapautta, heikko-osaiset ovat vielä heikommassa asemassa olevia kuin ennen, pääsi halutaan täyttää kaikenlaisilla uskomuksilla, vaikka järkesi, kokemuksesi ja havaintosi sanoisivat ihan muuta. Kognitiivinen dissonanssi.
_ _ _
Loppupäätelmä:
Sinun on vain pakko uskoa. Näinkö on? Tokkopa! Poliittinen, itseämme uusiututtava eliitti, siis johtoporras, vakuuttaa sinulle, että näin ja noin on tehtävä. Ei ole. Hyvin yhdistynyt suomimedia vaatii toimittajiltaan sitoutumista moniin yhteisiin ajatusmalleihin ja niistä kirjoittamiseen valtalehdistössämme, joka on oikeastaan rohmunnut kaikki paikallislehdet ja ne ovat yhdenmukaistaneet mielipiteet, jotka kelpaavat julkaisuun.
_ _ _
Nyt kun äänestät, niin kerron vielä vain oman kokemukseni: kuten olen aiemminkin joskus kirjoitellut, niin tapasin 2000-luvun alkupuolella nuoren naisen ja miehen, jotka jakoivat perussuomalaisen puolueen esitteitä silloisessa kotikaupungissani.
Sanoin heille, että te edustatte ainoaa poliittista vaihtoehtoa tässä maassa. Se on osoittautunut enemmän kuin todeksi. Kaikki nämä perinteiset eduskuntapuolueet, siis ihan kaikki, edustavat jotain ihmeen uusliberalismia ja Suomen antamista globaalien voimien vietäviksi.
Persut puolestaan edustavat – varsinkin nyt uudistumisensa jälkeen – erittäin pätevien, etevien ja rohkeiden edustajiensa kanssa ainoaa mahdollisuutta saada Suomi raiteilleen, mikäli se on enää mahdollista, niin edes sinne päin. Ihmisiä hekin, mutta parasta laatua.
