Olettekos rakkaat kanssaeläjät miettineet sitä, millaiseksi lääväksi kaunis kotimaamme muuttuu, jos käy niin, että seuraavan hallituksen muodostavat vihreät ja demarit apupuolueinaan fanaattinen vasemmisto tai, pahimmassa tapauksessa ja, todellisuudesta täysin vieraantunut RKP? Jos ette ole, niin eipä kyllä oikeastaan kannata, sillä yöunet siinä vaan menee.
Mutta minä erehdyin miettimään ja sittenpä hieman mielenkiinnosta googlettelinkin, että mitäs kivaa vihreät ja demarit maahamme haluaisivat tuoda, jos tie hallitukseen vaalien seurauksena avautuisi. Veronkorotteluja ja tuloerojen kaventeluja tietenkin, kun jollainhan ne on poliitikot ja heidän perskärpäsensä elätettävä, mutta muutama juttu yllätti ihan tosi isosti.
Siinä missä muualla Euroopassa, siellä missä hallitsemattomaksi äityneen maahanmuuton, laillisen ja laittoman, ja tulokaskulttuurien synnyttämät ongelmat ovat tulleet kantaväestölle vähän turhankin tutuiksi ja kriittisyys tiettyjä maahanmuuttajia kohtaan on kasvanut, ei suomalaista vihervasemmistoa todellisuus hetkauta suuntaan eikä toiseen. Sen sijaan, että pohdittaisiin, mihin Suomen kantokyky pystyy tai kuinka välttää ne ongelmat, joihon pidemmän historian kehitysmaista suuntautuneen maahanmuuton omaavat eurooppalaiset valtiot ovat törmänneet, ovat nämä gallupsuosiota viime aikoina nauttineet puolueet tunkeneet päänsä entistä syvemmälle sinne, mihin ei aurinko eikä järjen valo loista.
Tyhmempi voisi kuvitella, että huonojen esimerkkien viisastamina nämä unelmahattarat keskittyisivät jo nyt maassa olevien tuontikulttuuripiirteiden, esimerkiksi lasten sukupuolielinten silpomisen, pakkoavioliittojen ja eri etnisten ryhmien keskinäisten kähinöiden, kitkemiseen, halutaankin avata ovet ihan jokaiselle ja kenelle vaan, jota ei hotsita synnyinmaassaan elämä. Peukku toki vihreille, jotka ovat kirjanneet lasten silpomiset ja lapsiavioliitot estettävien listalle, mutta kuinka he sen meinaavat tehdä, kun moisia harrastelevia ei laki tai ihmisoikeudet kiinnosta, sitä en tiijjä. Mielipuolisinta jotenkin on se, että työväestön etupuolueeksi syntynyt SDP haluaisi poistaa tarveharkinnan työperäisestä maahanmuutosta täysin, jotta kallis suomalainen duunari voitaisiin korvata halpatyövoimalla kaukomaista. Vihreiltähän tuon vielä ymmärtää, mutta demareilta jotenkin vaan ei.
Tässä kuitenkin muutamia poimintoja näiden kahden haihattelijapuolueen suunnitelmista, joilla seuraavaan vaalikauteen ollaan kannatusta hakemassa:
Vihreät: Pakolaiskiintiön moninkertaistaminen ja uusien maahantuloväylien rakentelu. Perheenyhdistämistä helpotetaan. Lisää (tehottomaksi jo todettua) kotouttamiskoulutusta. Työperusteisen oleskeluluvan tarveharkinnan poisto.
Pelottava on myöskin esitys siitä, että rasismi lisätään rikoslakiin ja rasistiset järjestöt sekä niihin kuuluminen kielletään ja vihapuheeseen halutaan entistä tiukemmin puuttua. Tuohan on varmaan jokaisen täyspäisen mielestä ajatuksena ok, koska rasismi on ihan lähtökohtaisesti perseestä, mutta kun vihervasemmistolaiset puhuvat rasismista ja vihapuheesta, on tulkinnanvaraa niin railakkaasti, että Kari Tapiokin kaivetaan haudastaan ja taannehtivasti tuomitaan Olen suomalainen -biisin lauleskelusta vankeuteen.
SDP: Salaiseksi määritelty, mutta jonkun ystävällisen sielun vuotama, muistio paljastaa, että jos SDP pääsisi hallitukseen, se pyrkisi mm. estämään kaikkien muiden paitsi vakaviin rikoksiin syyllistyneiden pakkopalautukset, oleskeluluvan saisi humanitääristen syiden lisäksi ihan sillä, että ilmoittautuisi työttömäksi työnhakijaksi ja EU/ETA -alueiden ulkopuolisen työvoiman tarveharkinta poistuisi. Palautuksia ja muuta shittii valvoisi “valtioneuvoston nimeämä riippumaton taho.”
Tasolle pellehermannioisaatana tuon muistion nostaa viimeistään 6. kohta. SDP haluaa, että jokaisen kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen asian käy vielä kerran läpi konsultti (eittämättä myöskin SDP:n itsensä nimittämä riippumaton taho, jolla nyt vaan sattuu olemaan sdpvasemmistovihreäpuolueen jäsenkirja ja sosiaalisen monimuotoisuuskulttuurillisuustutkimuksen jämäkkä koulutustausta), joka kääntää kivet ja kannot, jotta se vakaviin rikoksiinkin syyllistynyt reppana saisi Suomeen jäädä.
Maahanmuuttopolitiikka ei itsessään ole ainoa syy, miksi minua karmii ajatus siitä, että hallituksen muodostaisivat ne puolueet, joiden lähellä on juurikin maahanmuuton ympärille perustettujen järjestöjen kautta leipänsä tienaavat tai muutoin maahanmuutosta taloudellisesti hyötyvät tahot. Nuo puolueet muodostavat kansalaisoikeuksille, kuten sanan- ja mielipiteenvapaudelle, niin suunnattoman uhan, ettei vastaavaa ole vuosikymmeniin nähty. Viime vuosina tilanne on vaan pahentunut ja ihmiset ovat kaivautuneet syvemmälle mielipidepoteroihinsa enkä itse siksi toivo minkäänlaisten huithapelimaisten ääriryhmien muodostavan Suomen hallitusta, koska sieltä jos jostain käsin on mahdollista saada aikaan peruuttamatonta tuhoa.
Että en nyt halua maalailla piruja seinille, mutta suosittelen lämpimästi tutkimaan kriittisin silmin sitä, mitä puolueet sanovat, mitä sanojen taustalla on ja ketkä niitä sanoja kirjoittavat, jos on jonkinlaisena toiveena se, että asioistamme ovat päättämässä ne, joiden prioriteettilistan yläpäässä ovat suomalaiset ihmiset (ja joiden mielestä suomalainen ei ole jokainen, jonka mielestään on suomalainen, kun vaan astuu Suomen rajojen sisäpuolelle, ja joiden mielestä suomalaisuus on muutakin kuin 1800-luvun fennomaanien mielisairas myytti).
