Blogit

Sharia-lakia Pohjolaan, koska suomalaisetkin miehet hakkaavat!

Törmäsinpä jälleen keskusteluun, jossa ”kyllä suomessakin hakataan naisia” -pissikset vinksahtaneilla arvoillaan olivat selittämässä maailmasta pois sitä faktaa, että islaminuskoisissa maissa naisen asema on lähes yhtä hyvä kuin koiran.

 

Olin juuri lukenut artikkelin muutaman vuoden takaisesta tapauksesta, kun Saudeissa joukkoraiskauksen uhriksi joutunut nuori nainen oli tuomittu puolen vuoden vankeusrangaistukseen ja 200 raipaniskuun ”rietastelustaan”, joten sappeni kiehahti oikein perusteellisesti muistettuani, että täällä turvallisessa Suomessa, jossa joukkoraiskaajat tuomitaan ja uhri saa apua, elää oikeasti ihmisiä, jotka eivät kykene ymmärtämään laisinkaan, miten hirvittävissä tilanteissa maailmassa naiset yrittävät selvitä. Sen sijaan, että me länsimaiset naiset kaikin tavoin tukisimme heitä, jotka vaativat julman patriarkaalisissa yhteiskunnissa naisille tasa-arvoa ja vapautta – koska me voisimme suurena joukkona vaikuttaa asioihin – täällä vollotetaan, että ”kyllä suomalaisetkin miehet hakkaavat”.

 

Jos ymmärtämisen taso on sitä, että rinnastaa yhteiskunnan taholta tuomitun ja tekijän rikosoikeudelliseen vastuuseen pistävän parisuhdeväkivallan siihen, että yhteiskunta ja oikeuslaitos tuomitsee väkivallan uhrin väkivaltaiseen rangaistukseen, olisi ehkä parempi keskittyä johonkin aivan muuhun kuin aiheesta keskusteluun. Näillä ”kyllä suomessakin miehet hakkaavat naisia” -argumenteilla ainoastaan pönkitetään ja puolustetaan julmien ja räikeän epätasa-arvoisten väkivaltakulttuurien olemassaoloa ja, mikä hirvittävintä, vapaat länsimaiset naiset tekevät sitä.

 

Minä naisena ja kahden tyttären äitinä koen myöskin aika hiton ahdistavana, että nämä tuulihatun älykkyydellä varustetut sisaret ovat mahdollistaneet ”kyllä suomalaisetkin miehet hakkaavat” -nerokkuudellaan sen, että väkivaltakulttuurien lait ovat rantautuneet jo Pohjolaankin. Juuri naistenpäivänä, tuona kansainvälisenä tasa-arvon ja naisten oikeuksien juhlana, saimme lukea uutisen Ruotsista, joka kertoi, että oikeus oli vapauttanut ex-vaimonsa hakanneen miehen sharia-lakiin vedoten. Ja tämä on totta! Oikeuden tuomareista kaksi kolmesta oli poliittisella mandaatilla asemaansa nostettuja muslimeja (EDIT: aiemmin tässä luki, että muslimimiehiä, mutta toinen olikin nainen) ja ainoa kolmesta, joka vaati väkivaltaiselle miehelle rangaistusta, oli ruotsalainen ammattituomari. Tapaus nosti Ruotsissa hurjasti keskustelua ja voi vaan toivoa, että tuo tulee johtamaan järjestelmän muutoksiin, jotta tasa-arvo lain edessä ja ihmisoikeudet tulevat koskemaan myöskin muslimiyhteisöissä eläviä naisia. Asia ei kuitenkaan vaikuttanut herättävän ainakaan suomalaisissa naisasiaihmisissä laisinkaan mitään tunteita, tai sitten oli liian kiire oikeiden ongelmien kanssa, mm. sen, että loukkaako naisoletettuja naistenpäivänä jaetut ruusut, koska ruusuja jakava ei välttämättä ulkonäöstä osaa päätellä, kuka kokee olevansa nainen ja jotain muuta aivan naurettavaa ja joutavaa paskaa, joka pistää normaalijärjellä varustettua ihmistä lähinnä vitu*tamaan.

 

Kymmenet miljoonat naiset elävät yhteiskunnissa, joiden rinnalla The Handmaid’s Tale on lupsakka iltasatu. Sillä aikaa, kun meuhkataan vääränlaisista katseista ja sanavalinnoista ja siitä, onko naistenpäivänruusujen jakaminen loukkaavaa, ujuttautuu naisvihamielinen väkivaltakulttuuri Pohjoismaihin yhä jämäkämmin ja yhteiskunnan rakenteisiin syöpyen. Ruotsin tapahtumia on järkevää seurata silmä kovana, sillä mitä Ruotsi edellä, sitä Suomi perässä, koska onhan se tosi siistiä hei hakata päätä betoniseinään ja työntää kynsien alle nuppineuloja, koska ”kyllä suomalaisetkin miehet hakkaavat!”

 

Se, mistä 10 vuotta sitten varoiteltiin ja jota oli vaikea todeksi uskoa, onko nyt täällä, ja me voimme vain kuvitella sitä, mihin maailmamme on vajoamassa. Tai voisi toki kuvitella, kunhan kuitenkin ensisijaisesti pitää mielessä sen, että ”kyllä suomalaisetkin miehet hakkaavat”, sillä jos maailmassa on suurin synti ja pahuus ja inhottavuus ja ihmisoikeusrikkomus, se elää suomalaisissa miehissä yhteisesti ja perustavanlaatuisesti ja vasta sitten, kun suomalaiset miehet ovat itsensä kuohinneet ja kollektiivisesti anteeksi anelleet, voimme aloittaa keskustelun muusta.

Shares

Kansalaisen verkkokauppa