Oikein millään tavalla ajateltuna ei ole sekä eettisesti kestävää eikä oikein lähimmäisenrakastakaan haalia länsimaihin suurta ihmisjoukkoa ns. kolmannen maailman maista, eli kehitysmaista. Ensimmäinen maailmahan tässä ovat länsimaat, toinen entinen kommunistinen blokki.
Itse en voi tunnustautua toki rasistiksi, mutta tiedän esim. kristillisistä piireistä erittäin kokeneita lähetystyöntekijöitä, jotka eivät pidä vaikkapa Afrikan tilannetta kovin kehityskykyisenä, ei ainakaan länteen verrattuna, vaikka nämä henkilöt ovat olleet siellä vuosikymmenet avustustyöntekijöinä ja tuntevat seudut ja kulttuurit läpikotaisin.
Siihen on turha jonkun länsimaisen vihersosialistisen ituhipin tulla kitisemään, että hän tietää satumaailmansa pohjalta kaiken paremmin, ja valkoinen ihminen on vain razizti, mikäli tämä hieman vulgaari ilmaisu sallittaneen tässä yhteydessä ja kontekstissa. Ei meillä eurooppalaisillakaan yksilöinä ole samanlaisia edellytyksiä saavuttaa häikäisevää menestystä elämässämme, vaikka kuinka sos.dem. yhteiskunta sen haluaisi noin periaatteessa taata.
Eli kulttuurikriitikko kyllä olen – ja tulen aina olemaan. Kaikki kulttuurit ja maailmankolkat eivät selvästikään ole yhtä kehityskykyisiä. Ja miksi lännen pitäisi kaapata kehitysmaista ne parhaat todelliset osaajat, koska heidän pitäisi hyödyttää omia maitaan ja kansojaan?
Se, että eurooppalainen ”pahan valkoisen miehen, jonka muuten on synnyttänyt ja kasvattanut valkoinen nainen” tiede ja teknologia saivat maailmassa yliherruuden noin puolituhatta vuotta sitten, jolloin eurooppalaisilla oli teknisesti edistynein aseistus ja sodankäyntitaito sekä muukin tieteellistekninen ja –taloudellinen mahti, ei ole kenenkään ”vika”.
Ei eurooppalaisten esi-isiemme eikä meidän nykyihmisten etenkään tänä päivänä. Miksi olisi?
Kuka meistä – sekä ns. sorretuista tai sortajistakaan – oli edes syntynyt tuolloin muinoin?
EHKÄ TERÄVIN KYSYMYKSENI PYRKII OLEMAAN, ETTÄ MIKÄ SINÄ, IHMINEN, OLISIT OLLUT JA MITÄ OLISIT TEHNYT, JOS OLISIT ELÄNYT NOIHIN SIIRTOMAAVALLAAN AIKOIHIN?!
Entä jos vain olisit syntynyt orjakauppiaaksi isäsi jalanjäljissä tuolloin? Teetkö työsi hyvin? Onko sinulla valta kohdella alamaisiasi mieluummin inhimillisemmin, vai ruoskittaa heitä aina, kun sadistinen mielesi tahtoo? Luuletko, että olisit omannut nykyisen vihersosialismihumanistisen fantasian, että yksi ihminen voisi tuosta noin vain muuttaa koko vallitsevan maailman keppihevostelulla tai valmistumalla ylitohtoriksi sukupuolentutkimuslaitokselta? Pysytään totuudessa, historian väärentämistä ei pidä suosia!
Minusta liian monet idealistiset yksilöt ovat vain liian vähällä järjellä varustettuja ja liian kiihkoissaan mustavalkoisen maailmansa kanssa, jotta voisivat käsittää edes alkeita tästä ongelmatiikasta, joka kaikkien näiden asioiden ympärillä vallitsee.
Demokraattisessa yhteiskunnassa – siis yksi ääni per täysi-ikäinen, täysivaltainen henkilö – niin aivopestyllä joukkiolla on silti potentiaali muuttaa ja vääntää maailma vähitellen sellaiseksi kuin tahtovat, vaikka se olisi kuinka järjetön, epärealistinen ja pöhkö tahansa.
_ _ _
Kaikki ihmisryhmät kautta maailman ovat aina alistaneet ja orjuuttaneet toisiaan – vahvemman oikeudella. Tällainen maailma vain on. Jos me emme sitä tekisi, he tekisivät. Jos he eivät sitä tekisi, niin nuo tekisivät. Jos nuo eivät sitä tekisi, niin nämä tekisivät. On oikeastaan ääretön ihme, että tällainen rauhan ja hyvinvoinnin aika on ylipäätään synnytetty tänne länteen, mutta esim. Ruotsin tai Ranskan esimerkki osoittaa, että muutos on meneillään. Jopa jonkinlaisesta loppumattomasta piensisällissodasta voitaneen puhua. Minulla on siihen omat syväteoriani, mutta niitä tuskin halutaan tässä lukea. Palaan ehkä asiaan joskus toiste.
_ _ _
Mutta siis se, että vain ja pelkästään valkoinen eurooppalainen olisi kaiken ikävän takana, on valheellinen ja onneton valkopyykkäysyritys pestä kaikki muut kulttuurit ja kansat tällä maaplaneetalla puhtaiksi. Väitän, että periaatteessa jokainen tummapintainen valkoisena tekisi ja toimisi samoin kuin valkoinen tummapintaisena. Tämä on vain yksi havainnollistus.
_ _ _
Tuokin vaatisi erillistä filosofis-käytännöllistä ja ihan arkistakin käytännön pohdintaa, mutta ehkä toisen kerran. Kun tapasin ensi kertaa Ruotsissa mustan arfikaanon, ja olimme molemmat vajaat kymmenvuotiaita, niin menin silloisine pellavapäineni ilman kerrassaan yhtään mitään ennakkoluuloja höpöttelemään niitä näitä ystävällisiä, niin tämä pari vuotta vanhempi kaveri kalautti minua erittäin kipeästi heti lasisella cokis-pullolla suoraan keskelle päälakea. Tiedätte, että se on kovaa ainetta ja kova osuma. Hämmästelin samalla kuin itkin kivusta; siis mukava kulttuurien ensikohtaaminen! Miksi minua mätkäisit tuolla tavalla, tunnen, että kalloni on haljeta. Olinhan vain viaton valkoinen tutustuva, musta poika.
Haluan jakaa tämän kertomuksen kanssanne, koska se on taatusti omakohtainen, ettekä tuskin ole juuri tuollaista muualta kuulleet. Tämän afromiekkosen nimi oli Bosse.
Maksoin sitten myöhemmin ”jalosti” kalavelkoja takaisin, kun lainaillessani erään pojun polkupyörää, onnistuin ajamaan renkaansa puhki melkein heti. Syytin asiasta häijyyttäni ja hädissäni juuri tuota Bossea. Hän vakuutti viattomuuttaan (niin kuin hän olikin), mutta musta äitinsä raivosi pihalla ja antoi Bosselle huutia, koska varsinkin silloin – vuonna kivikirves ja leirinuotio – hän tiesi, ettei siellä niiden hyvin harvojen afrikaanojen kannata herättää kerrassaan mitään kiusallista huomiota eurooppalaisperäisten jauhonaamojen silmien alla.
Niin että tällainen hedelmällinen kaukokulttuurinen kohtaaminen ruotsalaisessa, tulevaisuuden erinomaisesti sopeutuvassa monikulttuuritaivaassa! Lopulta pärjättiin silti!
(Jos ”julkaisupomoni” suo, niin seuraavaksi aion kirjoittaa aiheista: taksiuudistus ja sen korjaus, ajokortti annettu 17-vuotiaille aika huonoin seurauksin, miksi rajoituksiakin tarvitaan, jne.)
