Omaa kokemuksellisuutta
Oma etuni on aina ollut se, että olen saanut olla todellinen vapaa-ajattelija. Olen kyseenalaistanut lähes kaiken, kritisoinut vähän kaikkea ja myös itse joutunut vastaanottamaan satunnaisen arvostuksentapaisen ohella purevaa kritiikkiä ja ivaa. Monille ihmisistä tällaiset kokemukset synnyttävät tarvetta havainnoida maailmaa hieman tavallista tarkemmin ja pitää silmällä asioiden kehittymistä.
Olen nähnyt sosialisminpunaisten rillien läpi maalailtua elämänkatsomuksellisuutta, joten ymmärrän hyvin vasemmistolaista ajattelutapaa. Siinä yksioikoisuudessa esim. oli selviö, että Neuvostoliitto oli hyvä ja USA ja Israel itsestä Beelzebubista. Perusteita ei paljon kaipailtu, se vain oli niin.
Olen elänyt täysin uskonnottomassa ympäristössä vaihtaakseni sen lennosta hyvin jäykkiin ja omahyväisiin uskonnollisiin kuvioihin, joissa nimellisestä kristillisyydestään huolimatta ei tahdo millään löytyä sitä tärkeintä, eli armahtavaa Vapahtajaa, johon vilpitön uskominen on ainakin minun nähdäkseni tarjonnut joukolle ihmisiä varsin terveellisen lähestymistavan toisiin ihmisiin ja yleensäkin maailman monenlaisiin ilmiöihin.
Toki on lukuisia muitakin lähtökohtia ja tapoja oivaltaa asioita ja löytää niiden substansseja. Prosessien tuloksena kyetään käsittämään, että mitään patenttiratkaisua ei usein ole. Valintoja on monesti tehtävä huonon ja vielä huonomman väliltä. Elämä ja maailma ovat epätäydellisiä. Eivätkä elämisen tuskat ja perusvaivannäöt katoa minnekään.
Jos tapaat jonkun vaivatonta elämää voitosta voittoon lupailevan pastorin, profeetan tai käännyttäjän, niin kävele viileästi ohi mielenterveyttäsi varjellen, sillä hän on narsistinen huijari, joka tahtoo joko a.) sinusta oman itsensä palvojan, b.) oman ”puljunsa” (siis uskonnollisen yhteisönsä, seurakuntansa tms.) ansioluetteloon merkinnän sinusta saalistamanaan sieluna, trofeena (metsästysmuistona), taikka c.) hän tietysti keplottelee rahasi. Tosin on parempiakin sanansaattajia, ja jospa se siitä tältä erää.
Laura Huhtasaaren ja hengenheimolaistensa varoittavat sanat
On aiheita, joista ei tässä yhteiskunnassa oikein voi enää vapaasti puhua tai kirjoittaa saati ironisoida, kuten vielä takavuosina, ei vielä kovinkaan kauan sitten. Ikävää, surullista. Suosittelen tässä yhteydessä esim. Laura Huhtasaaren vlogia 6. Hän sanoo mm. että sensuuri tulee kiristymään lisää. Järkyttävää. Miksi sallimme tämän kehityksen?
Muuan kuuluisa, kontroversiaali kirja nimittää erästä häijynpuoleista, äärimmäisen tunnettua heppua ”koko maanpiirin villitsijäksi”. Hänen tehtävänään on aiheuttaa sekasortoa ja yllyttää ihmiset aina uudestaan toistensa kimppuun.
Vaikea järjellä käsittää, mutta olisiko asiassa sittenkin hitunen perää? Maailmassa on ollut tuhansittain raakoja sotia ja konflikteja tunnetun historiamme aikana. Eikö ihmislaji pelkkänä älykkäänä eläimenä oppisi hieman virheistään ja näkisi nytkin aika helposti, mistä ahdingoista olemme yltäneet tällaiseen sivistykseen ja vapauteen?
Laura voi ja uskaltaa sanoa vielä kaikenlaista kaukaa viisasta, toisin kuin lukuisat, edelleen voimissaan huseeraavat, jo aiemmin tikkaita ylöspäin kiipeilleet valtapoliitikot sekä nykyisen polven keltanokkapyrkyripoliitikot, jotka eivät ymmärrä juuri mitään siitä, miten ja mistä tähän on tultu sekä miten se on saavutettu.
Miksi muka haluaisimme vaarantaa kaiken ottaen valtaisia taka-askeleita? Kukin johtopäätelköön itse tykönään. Tämä kaikki ei ole tullut ilmaiseksi, mutta näytetään annettavan pois kuin säkillinen seteleitä takan sytykkeiksi. Kertokaa joku, että tämä on vain sitä pahaa unta. Tästä voi herätä! Voihan?
Mielestäni Lauran suhteen voidaan huomioida kaksi perustavanlaatuista seikkaa hänen toimintansa taustalla: 1.) koska hän on hyvässä asemassa oleva, tunnustettu poliitikko, jolla on vaikutusvaltaa sekä virat ja varat hankittuina sekä 2.) vaikka hän on hyvässä asemassa oleva, tunnustettu poliitikko, jolla on vaikutusvaltaa sekä virat ja varat hankittuina.
Luit oikein, copypaste ei teettänyt tepposia tässä. Valaisen pikkaisen. Ainakin Laura kollegoineen voi vielä tehdä tämän vaikuttamisensa ja infoamisensa asemastaan käsin. Siitäkin huolimatta, ettei hänen tarvitsisi, koska hän siis on ansioillaan jo saavuttanut valtavasti aineksia hyvään ihmisyyteen ja materiaalisesti yltäkylläiseen elämään. Terveyttä, ulosantia ja edustavuuttakin nähtävästi riittää.
Hän toimii omalla tavallaan siksi, sillä hän ei ole valmis myymään periaatteitaan huolimatta niskaansa saamastaan kurasta, mikä on ollut täysin kohtuutonta ja demonisoivaa. Löytyy natsittelut ja muuta roiskimista.
Olen itse pyrkinyt lukemaan kaiken mahdollisen nk. kolmannesta valtakunnasta (1933-1945, kaksi aiempaa olivat keisarikuntia) ja havainnut, että nämä nykyiset leimakirvestä käyttävät keppihevostelijat eivät ymmärrä yhtään mitään käyttämistään ilmaisuista tai niiden historiasta.
Jonkin perinteisen valtapuolueen umpisokean suvaitsevaisuuden laskelmoivana suoltajana Laura pääsisi paljon vähemmällä. Hän saattaisi hyvinkin paistatella perinteisten sossujen, kokkareiden tai kepulien ministerismerkittynä naisena tällä hetkellä.
Dystopia (antiutopia) rymyää ylitsemme kuin juna, ellei sitä mikään pysäytä
Voisi ehkä olla oman esseensä teema maalailla tulevaisuudenkuvaa hyvin käytännönläheisellä tasolla Suomesta jo noin 10-20 vuoden päähän, mikäli premissit ovat oletetunlaiset, eli Suomi säntää intomielin liittovaltio-EU:n jykevöityvään syleilyyn, ja kyseinen järjestö määrää, mihin Suomenniememme ojentaa rahansa ja muun varallisuutensa sekä kuinka paljon minkäkinlaisten etäkulttuurien väkeä tänne kömpii.
Vaikutuksia tulee ilmenemään monella sektorilla: urheilussa, politiikassa, viihdeohjelmissa, musiikissa, teatterissa, elokuvissa, kirjallisuudessa, historian, biologian, kansatieteen ja varmaankin vähän kaikenlaisten kvalitatiivisten ja kvantitatiivisten oppiaineiden opetussisällöissä. Media on varsin kahlehdittu, itsesensuurihan siellä kukoistaa jo nyt. Kielenkäyttöä ja painotuksia tultaneen valvomaan mikroskooppisen tarkasti! Suvaitsevaisto itsekään tuskin tulee viihtymään siinä ympäristössä pitemmän päälle. Mikään pokkurointi ei riitä, ja vapaus on menetetty. Hinta on kallis!
Vanhoja kulttuurituotoksia hävitetään poliittisesti liian epäkorrekteina, tai ne varustetaan varoitustekstein. Perusteet ovat olevinaan pätevät: vielä varhaisempana aikanahan esim. rankkoja huumausaineita ja röntgensäteitäkin sai kuka tahansa hyödyntää vapaasti. Sitten ne todettiin väärissä käsissä terveysvaarallisiksi. Tavallaan totta ja aiheellista, mutta nyt kriteeriksi nousee taas ideologia, eivät tiede ja tutkimustulokset. Joten ei siinä sen kummempaa, uussensuroiva kontrollikoneisto käyntiin vain – ehtana ja trimmattuna!
Vuosisatamme loppuun en jaksa edes ajatella: minun atomini ovat silloin olleet jo kauan kiertämässä maapallon ekosysteemissä aivan toisissa eliölajeissa. Mahdollisesti ihmislaji elää silloin (keitä silloin onkin vielä olemassa) jonkinlaisessa sähköisessä tai bittimuodossa. Ehkä liikakansoitus sekä saaste- ja kulttuuriero-ongelmat onkin ratkaistu, tai ihmiskunta tähyää jo uudelle asuinplaneetalleen, ja kaikki onkin muuttunut hyväksi! Ihan totta, kuka tietää. Toisaalta ehkä lehmätkin lentävät sitten joskus… (Hieman Hectorin laulun sanoin.)
Ei juututa epäolennaisuuksiin
Huhtasaaren kaikista väitetyistä luomisuskomuksista yms. ei tarvitse olla samaa mieltä. En itsekään ole, enkä edes tunne niitä tarkemmin, mutta ei se haittaa. Minusta Maa on ilmiselvästi miljardeja vuosia vanha ja muuttunut ja kehittynyt suunnattoman pitkissä ajanjaksoissa jne, mutta en ala vääntää siitä nyt ja tässä.
Sitä paitsi, valtaosalla näistä nykyisistä maahanmuuttajista uskonto käskyttää ehdottomasti uskomaan luojaolentoon, joten menepä kiistämään asia heille! Suvaitsevaiset, ne paremmat ihmiset, vaikka eivät itse kreationismiin uskoisikaan, eivät tietenkään niin tee, koska tietävät loukkaavansa tulijoita, ja he suostuvat kunnioittamaan näiden uskomuksia kaikessa. Tällaisissa tapauksissa kunnon suvakki-ihminen ei anna pienten (siis valtavien!) ristiriitaisuuksien häiritä peruskallionlujaa maailmankuvaansa.
Neuvoni kaikille kansallismielisille/isänmaallisille kuuluu: kun iso kuva on sinulle hahmottunut, niin keskity etsimään muiden vastaavien henkilöiden kanssa mieluummin yhdistäviä kuin erottavia tekijöitä. Myös tapauksessa nimeltä Laura H!
Me monet, jotka tiedostamme vaikkapa nykymuotoisessa, suurimittaisessa maahantulossa olevan ongelmia, emme tosiaankaan keksi niitä muukalaiskammoisesti omasta päästämme. Maahan jäämisen tulee täyttää tietyt edellytykset, tai muuten täältä pitää lähteä tai jopa poistetaan, kertoo poliisikin itse, peräti ylijohtajansa suulla. Jos ei jäädä, kannattaa paluun olla nopea. Poliisi torjuu selväsanaisesti myös paluulentojen häiritsemisen ilmiselvänä riskitekijänä, minkä jokainen järkevä ihminen kyllä käsittää päivänselvästi. http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201804032200851939_u0.shtml
Unohtamatta terveisiä mediallekaan
Kukaties juuri tämä kunnianarvoinen Kansalainen-verkkojulkaisualusta aikoo joskus kehittää toimintaansa siten, että se voisi järjestää jonkin sortin kohtaamisia lukijoiden kanssa, esim. live-paneeleja, joissa olisi tietty joukko panelisteja, ja chattiväki voisi kommentoida ja esittää kysymyksiä moderaattorin valvoessa. Ideaa voisi jalostaa useampaakin suuntaan. Joka tapauksessa interaktio julkaisualustan ja sen kanssa toimijoiden sekä yleisön välillä voisi lisääntyä. Kyllä tällaiset toiminnat huomiota ja kiinnostusta voisivat herättää.
Miksi vain vanhalla valtamedialla on vapaa oikeus tämäntyyppiseen? Semminkin, kun heidän toimittelijoittensa räikeä puolueellisuus tiedetään vallan hyvin etukäteen. Korporatiivinen valtamedia on kuin yhtä ja samaa puuta. Sen toimittajakunta on lähtökohtaisesti samaa mieltä kaikesta mielestään olennaisesta. He ovat kuin käkikellon käki: se tulee kukkumaan hammasrattaan tarkkuudella tiettyyn aikaan samalla tavalla ja vaikenee silloin kuin kellon valmistaja on asian määritellyt.
Nykyisiltä päättäjiltä, vaikuttajilta ja ideologeilta kysyisin: eikö tällä hetkellä kansalaisistaan täysiä nukkeja ja tinasotilaita tekevä Pohjois-Korea opeta mitään? Jos, niin mitä? Medialle, korostetusti Ylelle, napauttaisin: aloittakaa välittömästi lähetykset, joissa päivittäin kerrotte, mitä Euroopan unionissa oikein puuhataan?
Mistä siellä polemisoidaan ja miksi? Esitätte koko kattauksen. Toimittajanne eivät välipureksi asioita punavihreään federalisaatioagendaan sopiviksi meille muuten muka niin tyhmälle kansalle, jonka ei pidäkään tietää liikaa. Kuule siis Yle – pane toimeksi! Te kaupalliset korporaatiopravdat voisitte sitten laukata samalle asialle pikapikaa perässä.
Esimerkiksi meillä suomalaisilla on oikeus lähteä siitä, että emme ehdottomasti halua ja salli sitä, että tästä maastamme tulee samanlainen kolkka kuin mistä suuri osa laajasta maahanmuuttajavirrasta tulee. Jos ja kun sellainen on uhkana, meillä täytyy olla oikeus rajoittaa asiaa ja jopa kieltäytyä sen kaltaisesta maahanmuutosta. Jos joku tai jokin tahtoo pakottaa meidät siihen, meillä on suorastaan velvollisuus ottaa etäisyyttä kyseiseen tahoon. Silloin täytyy ajatella itseämme ja jälkipolviamme. Ensisijaisesti näin. Aina.
A drop in the ocean
