Vuosia sitten (20.2.2015) Turun Sanomat tiesi kertoa seuraavaa: ”lntohimoisesti linnunmunia kerännyt närpiöläismies tuomittiin perjantaina vuoden ehdolliseen vankeuteen Pohjanmaan käräjäoikeudessa. (..) Mies määrättiin maksamaan valtiolle korvauksia 250 000 euroa. Lisäksi hän joutuu luovuttamaan valtiolle suurimman osan kokoelmastaan…” https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/737513/Linnunmunien+kerailija+tuomittiin+ehdolliseen+vankeuteen
Miekkosella oli myös jotain hässäkkää ampuma-aseidensa säilytyksen kanssa ja muuta luonnonsuojelullisesti moitittavaa, mutta silti koko ”keissi” jaksaa raskaasti ihmetyttää. Miten tällaiseen on ylipäätään päädytty tässä maassa?
Kirjoittelen tätä samalla, kun aatoksiani kirittävät pohdinnat tämän uuden YK:n lanseeraaman pakolaissopimuksentekeleen (GCM) kanssa. Siinä ilmeisesti ja pahimmillaan minkäänlaista maahantuppaamista (käytännössä eurooppalaiset) kantaväestöt eivät saa edes arvostella kriittisesti. Siis vaikka tapahtuisi mitä tahansa – ja vaikka maksaisi mitä hyvänsä. Maahantulosta tähän maailmankolkkaan tulee kai ihmisoikeus. Että sillä tavalla.
Tuskaisasti seurasin eduskunnan keskustelua, jossa urhea kansanedustaja Huhtasaari koetti liikuttavan ponnekkaasti vedota ministeri Soiniin, ettei Suomi lähtisi moiseen mukaan, mutta tämä kierteli ja kaarteli, saivarteli ja irvaili. Ja minäkin monen muun lailla vahvasti luotin pitkään Timo Soiniin äänestäen häntä monissa vaaleissa…
Mutta palataan tapauksemme linnunmunarosvomieheen. Niin, eipä varmasti varsinkaan rauhoitettujen lintujen munia pidä varastella ja keräillä, mutta tämäkään tapaus, yhtenä monista, ei lainkaan vastaa oikeudentajuani. Ja alun perin syyttäjä olisi vaatinut miehelle peräti 1,5 vuoden vankeusrangaistusta ja 700 000 euron vahingonkorvauksia.
Paljonko tässä maassa saa esim. raiskailla ja pahoinpidellä kanssakulkijoita tuhoten ikiajoiksi monen ihmisen elämä ja tulevaisuus, että vahingonkorvausvaatimukset ja linnatuomiouhkailut yltäisivät lähellekään tuollaisia summia ja tasoja? Enpä osaa äkkiseltään kuvitella.
Toisille rötöstelyille voidaan – jos tahdotaan – kyllä määritellä raskaimman mukaan hinta ja rangaistavuus, mutta toisille ei kun ei haluta, ja kriminaalipolitiikka on lepsun lempeä kuin naudan katse. Eipä oikein mene jakeluun. Koko systeemi vaatisi täysremontin.
Virkamiehethän tässä maassa noudattelevat niitä linjoja ja tekevät sen mukaan, millaisia lakikukkasia edustuksellinen demokratiamme tuottaa. Nykyään se tuottaa tällaisia.