Me täällä pohjoiskoillisessa euroopankolkassa esi-isinemme ja –äiteinemme jo pitkältä ajalta juuremme ammentaneet, Suomi-nimisen valtion asukkaat, olemme todistamassa hämmästyttävää tapahtumaa.
Ensin metsäläiskansana eri puolilta tänne vaeltaneina ja ulkoasultaan kylmyyteen ja niukkaan auringonvaloon sopeutuneina näillä sankkojen havumetsien mailla samoiltiin ja pyydettiin karhuja, jäniksiä sun muita elikoita, järsittiin joitain karuja kasviksia, herkkumarjoja sekä kyhäiltiin asumuksia, joissa ei toivottavasti jäätynyt ihan kalikaksi talvisin.
Epäilemättä tästä syntyi sitkeä ja urhea ihmislaji. Se osasi lukea aikojen merkkejä ja paikkojen viestejä sekä laskelmoida tarkkaan, millä toimenpiteellä milloinkin säilyi vaivoin hengissä.
Sitten valtavan pitkän ajan kuluttua ja sekä läntisen Ruotsi-isäntävallan että itäisen Venäjä-isäntävallan tuodessa omat vaikutuksensa, Venäjän tsaarinvallan lopulta heikentyessä riittävästi sekä kansallisaatteen alkaessa kukoistaa, Suomen valtio oli syntynyt!
Tahdottiin virallistaa oma kieli, virallistaa oma lippu, rahayksikkö, valtionrajat, viranomaiskoneisto, lait, säädökset ja periaatteet toimia. Ja hämmästyttävä menestystarina on sittemmin ollut klassikko – myös itseämme paljon suurempien ja vanhempien valtioiden mielissä maailmanlaajuisesti. Saavutettiin ihmeellinen yksimielisyys Suomen kehittämisestä.
Erittäin surullista sanoa, mutta historiaa ja ylipäätään menneisyyttä vain heikosti tunteva ja sen opetuksia ymmärtämätön – ja siitä kiinnostumaton muuta kuin halveksumismielessä – nykyinen ihmislaji on niin ikään syntynyt hallitsemaan tätä aikaa. Uusia pintatuulia puhaltelee, mutta järjettömistä seurauksista ei vastaa kukaan. Omat ja puolueen edut otetaan pikavoittoina, ja se on siinä. Ilahdun silti perussuomalaisten pommituksesta järkevine vaihtoehtoineen. Go for it!
”Jokapuoluelaiset” liberaalit perusarvojenkadottajat kuitenkin väittävät tänään kivenkovaan, ettei Suomi voi selvitä ilman EU-nimistä järjestöä, joka esiintyy kirjaimellisesti ”Euroopan omistajana”. Kyllä Suomi selviäisi ilman sitäkin: vähemmän, mutta tärkeämpää EU:ta julistivat Timo Soinin muinaispersut aikana, jolloin minäkin vielä tähän miekkoseen turvauduin.
Nyt Suomen muka pitäisi tehdä kaikki mitä tuo, meille rahvaalle sangen tuntematon johtoblokki siellä EU:n uljaassa ytimessään viisaudessaan päättää ja säätää. Se on kuin jumala. Paitsi tietysti jumalaa suurempi – ylöspäin. Ei kyllä pitäisi, vaan vanha kauppaliitto mieluummin voimaan.
Suomi, entä jos EU haluaa rahasi? Periaatteella: tänne ne ja piste! Maksat niin paljon kuin vaaditaan. Jumalmahdin tavoin se voi venyttää sääntöjään ja tulkita niitä haluamallaan tavalla. Sille ei voi koskaan pärjätä. Britit sentään halusivat loikata tästä käskykoneistosta viime tipassa pois. Grattis!!
Ja eikö suomalainen poliittinen eliitti, johtajisto ja heidän kellokkaansa juuri näyttäneetkin, kuinka maamme toimii? ”Pääminsa”-Sanna kiikutti jättisekin Italian ja sisarusmaidensa puuhasteluun – eikä haittaa kuulemma mitään! Samaan suuntaan ovat vetäneet herrat ja rouvat Aho, Ahtisaari, Rehn, Lipponen, Kiviniemi, Vanhanen, Orpo, Käteinen – anteeksi Katainen (ensimmäinen pääministerimme, jota en olisi vastaan tullen suosiolla kätellyt, ellei ihan pakko olisi, tosi on), Stubb, sekä nämä nykyiset… Aiempaa ymmärtämättömät nuoret naiset.
Laita-arkkivihervasemmisto on sitten oma lukunsa. Siihen näine hybridi-ihmisineen ja muine kaunokaisineen on jopa kenties mahdotonta saada mitään järkevää kontaktia. Esimerkiksi haittamaahanmuuttoon ei haluta puuttua, vaikka jopa Ruotsissa tapahtuu uutena normaalina hirveitä asioita solkenaan. Niistä Suomi-media ei uutisoi. Tai jos uutisoi, niin tekee sen tahallisen pidättyvästi, poliittista korrektiutta osoittaen.
Suomalainen surkimusvaltamedia on sikäli ongelmissa, että se on kuin tavallaan giljotiineerannut itsensä valtapuolueidemme johdon kanssa tiettyihin kantoihin, jotka estävät sitä olemasta rehellinen – edes itselleen. Vaikka nämä vesselit tietävät sen perimmältään itsekin, estävät kanalaumamainen kuuliaisuus ja yhteen suuntaan kulkeminen ”loikkareita” kertomasta ihan aitoa, rehellistä kantaansa, vaikka hoksottimet ja ehkä omatuntokin sanoisivat mitä tahansa.
Vielä kolme kohtaa (kuten Stubbilla oli tapana jäsentää puhettaan):
1.) Suomeen sananvapaus uudelleen kunniaan minimoiden valtiovallan YLE:n yksisilmäisen tuhnumedian valta – tilalle moniarvoinen media
2.) Suomeen takaisin tuottavan liike-elämän mielenkiinto Viron tapaan sikäli, niin että tänne kannattaa sijoittaa sekä pienten, keskikokoisten että suuryritystenkin. Suomi säilyttää strategiset valtionyhtiönsä; energia, liikenne ym. kaikkien kansalaistensa peruselämisenehtojensa turvaamiseksi; huolehtii infrasta (liikenne, huoltovarmuus, ym.) sekä muusta tänne tulleiden ja jo täällä olevien henkilöiden turvallisuudesta ja viihtyvyydestä.
3.) Suomi voisi ostaa pikavauhtia joko Venäjältä tai Kiinasta varsin laadukkaiksi todettuja koronarokotteita. Niitä ovat havitelleet jo monet muutkin maat kautta maailman. Hankkikaa niitä tänne! Antakaa edes meille, jotka uskomme rokotteiden tieteellisyyteen ja myös juuri noiden maiden kykyyn tuottaa pätevää tavaraa, ottaa se hitsin piikki!
Ja vielä: PS-puolue tekee päätoimittaja Turkkilansa kanssa erinomaista työtä: mainio mies!
