Jopa valtamedia äityi uutisoimaan näyttävästi Ruotsin autopaloista, mm:
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201808142201135117_ul.shtml
Silmiinpistävää näissä valtamedian artikkeleissa on, että puhutaan kaunistelevan hurskastelevasti ”nuorisojoukoista” – vahingossakaan mitään maahanmuuttoon viittaavaa ei mainita. Eipä tietenkään. Tämä meidän soopamediammehan ihannoi Ruotsin mallia yli kaiken ja haluaa sen väen väkisin myös tänne. Vaihtoehtomedia ja valtamedian yleisökommentit kertoivat ehkä osuvammin, mistä on kyse: epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta.
Kyseessä on kuin organisoitu sotatoimi; univormutyyppisiin asuihin sonnustautunut miesjoukkio teki tuhojaan hillittömästi. Pääministerinsäkin hehkutti (muka) vihaisena asian johdosta. Kas kun ennätti natsijahtinsa lomassa. Kyseinen tyyppi on itse ollut kanssaidealisteineen juuri luomassa tuollaista tilannetta, jossa tilanne karkaa täysin hallinnasta.
Toisessa artikkelissa https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201808142201135205_ul.shtml paikallispoliisin edustajasetä lämminitkee, että ”he olivat paikalla, jossa levottomuudet tapahtuivat. Pidimme heistä huolta ja veimme heidät kotiin vanhempiensa luokse. Sen jälkeen otimme yhteyttä sosiaalipalveluihin, sillä he olivat todella nuoria…”
Tämä ja monet muut ”viralliset” kommentit osoittavat, millainen sanoinkuvaamaton lässyvaltio länsinaapurimme on. Sen yliampuvan maailmaa syleilevä maahanmuuttopolitiikka tulee olemaan klassikko siitä, miten asioita ei pitäisi hoitaa ja mihin jamaan asiat ennen pitkää johtavat. Anteeksi skeptisyyteni ja lievä sarkastisuuteni, mutta ketut ovat jo kanalassa, mitä te sille muka voitte, sveamammalaiset?
Tätä menoa emme voi kyllä mekään, näyttää nimittäin vahvasti siltä, että ainakin seuraavissa eduskuntavaaleissa äänet menevät vankkumattomasti puolueille, jotka jatkavat ”rajat levällään”-politiikkaa.
A drop in the ocean
Ps. Vielä tähän pikku anekdootti. Kun aloittelin internetin käyttöäni joskus viime vuosituhannella (!), niin eipä juurikaan ollut vielä näitä nykyisiä verkossa hääriviä haku- ja mediajättejä. Netti oli lähinnä nuorten ihmisten vapaa-ajan puuhastelupaikka. Perinteistä paperi- ja sähköistä mediaa ei netti paljon hetkauttanut. Ei olisi hevin uskonut, että sekä virallinen asiointi, suuri kaupallinen raha ja jopa politiikan tekokin siirtyy internetiin.
Kun alettiin varoitella viruksista netin palveluissa, kuvittelin ensin, että onko aprillipäivä jo käsillä. Sitä, että nettiä aletaan valvoa tiukemmin ja tiukemmin ei varmaan uskonut juuri kukaan. Ei se oikeastaan alun perin kiinnostanut mitään varteen otettavaa tahoa, ja oli ihan sama kuka siellä mitäkin sanoi tai julkaisi. Mutta näin ne ajat muuttuvat – dramaattisesti.
