Kertokaa, jos olen väärässä. Ei tarvitse kertoa saatikka kehua, mikäli olen oikeassa. Huolissaan kaiketi saa silti olla. Toisaalta en voi muuttaa tämän maan kohtaloa – se saa mitä tilaa. Äänestäjineen, kansalaisineen, kaikkineen.
Seuraavien eduskuntavaalien jälkeen maamme hallituksen muodostavat kokoomus ja demarit. Pelle Pelottoman pikku apulaisikseen nämä haalivat pari vallanhimosta silmät vallankiihkosta kiiluen vonkaavaa tukipuoluetta eduskunnan enemmistön saadakseen, eli porukat vihervasemmistoruotsalaiselta suunnalta. Myös nykykristilliset kelpaavat – hehän ovat myyneet raskaasti periaatteensa kitisten lähinnä siitä, saako huoltoasemalla myydä prosentin vahvempaa siideriä vai eikö saa. En luota heihin. Kutistukoot mitättömyyteensä.
Kukaan peräkylän kunnanvaltuutettutason vaikuttaja ei oikeasti voi vaikuttaa asiaan. Luulee vain siinä omassa selälletaputtelijoiden pikkukuplassaan. Ja kuten aiemmissa kirjoituksissani olen viitannut, pyrin olemaan kylmänviileä realisti. En hae ihmisten suosiota, en rupattele mukavia toreilla kahvimukia ja ilmapalloa tarjoten. Mutta tosin: jos joku yksittäinen kovatahtoinen ”hannuhanhi” pystyy muuttamaan tämän yhtälön toisenlaiseksi, niin kaikki kunnioitukseni hänelle. Käyttäköön sitten ääntään ja vankkoja perusteluitaan.
Mutta siis: Ruotsin suunta tulee hallitsemaan kaikissa suhteissa juuri tässä maassa. Muualla Euroopassa on toisenlaistakin tuulta, mutta ei täällä. Vielä. Ei pitkään aikaan. Kuunnellessani näitä maamme puoluejohtajien vaalikeskusteluja, niin jopa täysin elottomia hammasimplanttejanikin alkoi särkeä. Beetasalpaaja oli tarpeen. En vain käsitä, missä maailmassa nämä hyväosaiset veikkoset elävät. Eivät ainakaan meidän taviskansalaisten.
Maamme rajat ovat ja jäävät levälleen tulevina vuosina. Lukuisat päättäjämme kehuskelevat kilpaa, kuinka suuri ulkomaalaistaustaisen väestön osuus heidän pitäjässään onkaan. Ja tämä ei ole sitä, että otetaan se japanilainen elektroniikkainsinööri töihin johonkin täkäläiseen menestysfirmaan, vaan ”targetti” on tulonsiirroilla elämänsä yhteiskunnan laskuun piikittävien kaukomaakansalaisten osuuden mielipuolinen kasvattaminen. GCM jyllää. Googlaa ja katso netistä! Selitykset rikastuttajilta löytyvät kyllä, mutta ne eivät ole oikeasti Suomen kannalta hyviä selityksiä.
Normiväestön kokemaa huolta ja aivan aiheellistakin pelkoa mitätöidään ja siitä jopa syyllistetään. Wanha kansa tapasi sanoa, että tikulla silmään sitä, joka vanhoja muistelee, mutta kuulkaas, ei se näin vielä jonkin aikaa sitten ollut! Maamme on saatettu tarpeeksi hajalle ja epäyhtenäiseksi, ettei se käsitä kohtaloaan. Jos suomimieliset ihmiset yrittävät hakea ja peukuttaa itselleen ja näkökannoilleen pelastavia ”messiaita”, niin he pettyvät.
Sitten on erilaisia pikkupoppoita, jotka suurista luuloistaan huolimatta aiheuttavat lähinnä häiriöiksi ja rähinöiksi tulkittavia tilanteita. Jos ei muuten, niin valtamedia esittää asiat siten. Nämä porukat jäävät marginaaliin. Niiden viesti on liian epäselvä ja epärealistinenkin.
Mikäkö tästä sitten oikeasti puuttuu? Se, että niin sanottu suuri yleisö EI OLE herännyt. Kyllä se sen tekee, mutta se vie aikaa. Ugh, olen taas puhunut. Ei mulla muuta…
