Tässä tiettyä mietinnän tulosta. Utopiaako? Selvä se. Mutta voi olla ripaus tottakin.
Jos koet voimattomuutta, pelkoa tai epätoivoa muuttaa tilannetta ja päätät ns. vaihtaa maisemaa, niin se on ymmärrettävää. Nythän mikään valtio ei hyökkää tänne, vaan monia perussuomalaisia asioita vastaan käydään sisältäpäin. Niitä ikään kuin syötetään meille.
Suoraan sanoen, kohde voisi olla esim. jokin terveen oikeistoliberaali Neuvostoliiton pakkopaidasta vapautunut paikka, joka on myös sopivan konservatiivinen. Taikka sitten jokin hieman kaukaisempi merensaari jossain Kauriin kääntöpiirin tuolla puolen. Monissa länsi- ja pohjoismaissa elämästä tulee monikulttuuripainajaista. Kouluissa, kaduilla, vapaa-ajalla…
Liian monelle. Kyllä kai te sen kaikki valveutuneet ihmiset pikkuhiljaa tiedostatte. Kohti vyöryvän junan eteen ei kannata mennä, se vain jyrää ylitsesi ja liiskaa sinut. En sinänsä houkuttele ketään mihinkään, tämä on yhden ihmisen yksityisajattelua.
_ _ _ _ _
Maastamme on tulossa enenevästi vihervasemmiston temmellyskenttä vailla äärtä ja rajaa.
Seuraamus: veroja korotetaan, kaikki perushyödykkeet, kuten polttoaineet, elintarvikkeet, asuminen sekä mikä tahansa normielämiseen liittyvä tulee kallistumaan hirvittävästi, jotta pikku-Suomi voi maksaa Etelä-Euroopan elinkustannuksia sekä EU:n suurmaiden pankkien taseita kohdalleen. Miten: ottamalla velkaa tappiin asti. Siis niin kauan kuin sitä saa.
Suomi voi muka ratkaista kehitysmaiden loppumattomat ongelmat järkyttävine saasteongelmineen sekä liikaväestönkasvuineen, mikä kaikki heijastuu tännekin. Ei voi. Kaduillamme marssitaan koko ajan näkyvämmin ja äänekkäämmin vaatijan elkein.
Johtopäätös: Suomi EI kykene tekemään juuri mitään, ja vaikka tästä ei ehkä moni lukija pidä tai tätä hevin allekirjoita, niin kristinuskon hiipuessa muut uskonnot, kulttuurit ja käytänteet tulevat vääjäämättä tilalle. Näin se menee, ystävät hyvät, halusimmepa tai emme. Myös ehdat ateistit normiajatteluineen joutuvat täällä yhä ahtaammalle. Edes perinteinen huumori ja leikinlasku ei enää käy päinsä, koska joka sanaasi vahditaan, ja se pannaan merkille ikuisesti.
Haluatko sinä sitä? Etpä varmaan. Jopa Ranskan Macron innostui tässä äskettäin puolustamaan sananvapautta Charlien Hebdon iskun oikeuskäsittelyyn liittyen, mistä seikasta tällä kertaa vilpittömästi pisteet hänelle ja valtamedia Iltalehdelle, joka asian uutisoi eilen 2.9.
_ _ _ _ _
Ne monet muut, hyvesignaloivat, perusveronmaksajat – keskiluokkaiseksi pikkuporvareiksi jäävät taviskansalaiset saavat jäädäkin tänne maksamaan uuden, segregoituvan, jakaantuvan, eriarvoistuvan Suomi-valtion taakkaa. Multikultti on siinä vain tyhjä sana ja satuleikki.
Joukkopako tulee tapahtumaan niin virkamiesten, turvallisuus- ja pelastushenkilöstön, peruspoliisitoimen kuin opettajistonkin taholta, toki sosiaali- ja terveystoimea unohtamatta.
_ _ _ _ _
Suomen tulisi muka aika pienenä ja alati heiveröityvänä toimijana promillen saastepäästöineen maailmasta pelastaa maapallo lopettamalla kaikki elinkelpoinen tästä maasta.
Olemme nähneet tästä jo lukuisia esimerkkejä: investoijat välttävät maatamme, tuottavat tehtaat ja työpaikat karkaavat käsistä, ja paljon muuta vastaavaa – koko ajan. Näin se on mennyt 90-luvulta lähtien. Mauno Koivisto lähti hakemaan sotilaallista turvaa Euroopasta, nyt se nieleekin kaiken kuin Raamatun Molok-pahajumala.
Me olemme nyt länsimaailmassa muka velkaa tällä kertaa ilmastohysteriankin ohi menneen anteeksipyytelyjä ja korvauksia vaativan BLM-liikkeen suunnalle, vaikkei meitä ketään ole edes ollut olemassa vuosisatoja sitten. Ja tokihan orjuutta ja muuta riistoa on ollut kaikkialla ihmiskunnassa joka mantereella vuosituhansia kaikkien kansojen ja valtakuntien välillä, mutta nähtävästi totuus ei saa tässäkään pilata hyvää tarinaa. Syypäitä olemme vain me!
Muuan tuttava kehotti kaikkia järkeviä ihmisiä lähtemään tästä valtiosta. Ajoissa. Nähkää ajan merkit.
_ _ _ _ _
Suomessa kyseenalaistetaan enenevästi uskonnonvapaus, ilmaisunvapaus, sananvapaus, tieteen tekemisen vapaus ja ennen kaikkea kyseenalaistamisen vapaus! Relevanttia tiedettä ja tutkimusta ei voida enää tehdä ja sen tuloksia tuottaa, tai ainakin kaikki tämä supistuu alati.
_ _ _ _ _
Suomen oikeusjärjestelmä ja yleinen oikeuskäsitys on laajan peruskansalaisenemmistön oikeustajuun nähden raskaasti pielessä; mm. väkivaltarikoksista seuraa aivan liian alhaiset tuomiot. Oikeastaan järkyttävän surkeat! Vankilaolojen pitää olla karuja; pitää sisällyttää niihin kunnon työvelvollisuus ja opintopakko, ja linnaan pitää tuomita oikeasti lähimmäisilleen pahuutta ja julmuutta osoittaneet henkilöt.
Vihapuhe- ja maalittamissyytöksillä älköön tätä väännettäkö kieroon kuin korkkiruuvi. Erimielisyys toisen kanssa ja jonkun mielen pahoittaminen eriävillä näkemyksillä kun eivät ole ’rikoksia’.
Kenenkään ei pitäisi haluta vankilaan kaikkien kuntoutusten ja palvelujen piiriin, kun esim. työttömät, köyhät, sairaat ja vaikkapa pieneläkeläisetkään eivät moista hoivaa saa. Lisäksi rikosten uhreilla pitää aina olla etusija, ja heihin on panostettava eniten. Enää niin ei taida olla. Yhteiskunnan on ehdottomasti suojeltava peruskansalaisia sekä kaikkein heikko-osaisimpiaan rikollisilta pahantekijöiltä. Nyt ei oikein siltä vaikuta.
Huomio kiinnittäen juurikin esim. rikosten uhrien kärsimysten esittelystä – ei mässäillen, mutta ihmisten luontaiseen empatiaan, sääliin ja oikeudentuntoon vedoten. Väki todetkoon: yhden jos toisenkin häijystelyn on loputtava, ja siitä on aiheuduttava merkittävä seuraamus. Muuten olot käyvät kunniallisille kansalaisille sietämättömiksi, ja he kokevat, ettei valtiovalta enää puolusta heitä ja takaa heidän turvallisuuttaan, vaan jopa tietyn tutkijakaartin kanssa harhauttaa väärään turvallisuudentunteeseen. Selvästi mieleltään sairaiksi todetut henkilöt ovat sitten eri asia. He saakoot hoitonsa, mutta tarkassa valvonnassa ja tarvittaessa suljetuissa laitoksissa pois muita vaarantamasta.
_ _ _ _ _
Itsensä seksuaalisesti erilaisiksi kokevilla tulee olla mahdollisuus olla oma itsensä; ei kuitenkaan tehdä poikkeavuuksista normia, joka pakottaa suurta enemmistöä tanssimaan heidän pillinsä mukaan. Silti olkoon aina lempeä suhtautuminen itse ihmiseen ja hänen kokemusmaailmaansa, kunhan ei vahingoita sillä muita. Lapsia ja yleensä alaikäisiä ei saa altistaa aikuisten maailman seksuaalisuudelle; he ehtivät kyllä tutustua noihin asioihin aikanaan – kypsempinä ja harkintakykyisempinä.
_ _ _ _ _
Kirkot, temppelit, moskeijat ym. saakoot varsin paljon itsehallintoa toteuttaa omaa näkemystään, valtiovallan ei pidä niihin liikaa puuttua, mutta tietystä iästä lähtien täysivaltainen henkilö kirjoittakoon itsensä joko sisään kyseiseen vakaumukseen taikka ulos.
Sitten hän vasta päättäköön, mihin uskoo ja mihin sitoutuu. Eivät vanhemmat ja suku.
Vakaumustaan saakoon edustaa ja edistää, mutta ei millään painostuksella ja pakolla. Tässäkin eriävät mielipiteet on sallittava; mahdolliset taivaalliset olennot eivät tarvitse maallisen lain suojaa, kuten jo Paavo Lipponen totesi parikymmentä vuotta sitten.
_ _ _ _ _
Poliittinen uudistus pitäisi polkaista pystyyn sikäli, että jokainen ryhmä ja jopa yksittäin edustaja itse saa perustaa puolueen, tai toisin sanoen olla ehdokkaana vaaleissa. Kansa sitten valitsee ja antaa suhteellisen vallan kullekin ”ryhmittymälle”, ”liittoumalle” tai ”puolueelle”, ja nämä edelliset saavat myös liittoutua keskenään miten ja milloin haluavat.
Nämä päättäjät saavat tehdä periaatteessa mitä haluavat, kunhan aivan ehdoton lauselma määrää uudet vaalit jo joka 3. vuosi. Ja yksinkertaista, mutta totta: mikäli vallankäyttö ei ole miellyttänyt, niin vallanpitäjät voidaan tällöin vaihtaa. Myös kansanäänestyksiä voisi suosia. Jälkimmäistä voisi kokeilla Suomen eurojäsenyydestä, joka oli liian suuri asia mennäkseen läpi niin helpolla silloin aikanaan. Ylen voisi velvoittaa perustamaan kaksi eri ohjelmaa tai kanavaa: toisen vastustajille, toisen puolustajille, ja toimittajilla ei olisi oikeutta päällepäsmäröidä käytäviä debatteja oman agendajournalisminsa mukaisesti.
Edellinen asiapaketti voi kuulostaa aluksi pöhköltä ja tempoilevalta, mutta se johtaisi todelliseen kansanvaltaan. Ihmiset saisivat vihdoinkin päättää itse virkamiehistön, pönöttyneen sekä varsin auttamattomasti vanhentuneen puoluevallan takaa, ja ihan kaikkea voitaisiin uudistaa aivan niin kuin ihmisyhteisö ikinä haluaisi.
Eikö sillä pitäisi muka olla tähän oikeus? Kyllä pitäisi!
_ _ _ _ _
Sitten tehtäköön kaikki mahdollisimman julkiseksi. Kyllä, vaikka jotkut siitä valittaisivat ja närkästyisivät, sillä pahempaa on nyt, että monen tilanteen kokemusasiantuntijat ja uhrit eivät saa koskaan ääntään kuuluviin. Antaa ihmisten, siis kansalaisten, tietää ja tiedostaa, vaikka osa kaikesta tekisi kipeääkin. Ja totuus on joskus ruma, mutta ennemmin se kuin valetta ja sumutusta. Suomalainen media voisi keskittyä etupäässä suomalaisten uhrien ja omaistensa kokemuksiin; jätetään ne Atlantin takaiset tarkoitushakuiset hehkutukset vähemmälle. Sitä paitsi siellä ei oikeasti tapahdu enempää rikoksia kuin Euroopassakaan.
Loukkaantuminen ja sen aiheuttaminen olkoon jopa suotavaa! Ainakin sallittua. Pitää kestää. Ainakin meistä tavissuomalaisista itse kukin joutuu elämässään sietämään vaikka mitä. Usein ihmiset auttavat ja lohduttavat. Niin sen tulisi mennä. Heidän kollektiivinsa myöskin sitä mukaa muokkaavat käytäntöjä ja oikeita toimintatapoja. Oikea hyvyys voi tällöin toteutua.
Nimittäin elleivät nämä edelliset ohjaa muutoksia, eli me kaikki ihmiset, niin kuka homman sitten toteuttaa? Jokin kasvoton, näkymätön tahoko jossakin rahan, vallan, ahneuden, piilottelun ytimessäkö? Uudet, päivitetyt yhteiskunnalliset vahtimiskoneistotko?
Ei! Kaikkea ei voi saada yhtä aikaa. Mieluummin maksimaalinen avoimuus kuin lisääntyvä salailu ja peittely. Maahan sellainen hallitus ja hallinto, joka mm. määräisi rikostutkijat olemaan paljon avoimempia heti alusta alkaen, koska väestöllä on oikeus tietää. Nythän peruslause valtamedian ja poliisin välisessä ja sitten lukijoille annettavassa tiedottamisessa on, että ”asia on vasta alkuvaiheessa, eikä poliisi tiedota tässä vaiheessa enempää”. Ymmärrän kyllä tutkinnalliset ja taktiset syyt, mutta siltikin. Tämä ei riitä – käytäntö väljemmäksi, salamyhkäisyys minimiin, läpinäkyvyys ja suuren yleisön arvioitavissa olevuus maksimiin.
_ _ _ _ _
Monikulttuurialttarille uhrattaessa kannattaa miettiä todella vakavasti, mitä se oikeasti tarkoittaa ja mihin se meidät vie. Jos tuloksena on järjestäytyneen, eurooppalaismallisen yhteiskuntajärjestyksen loputon haastaminen, on suunta väärä. Jopa tuhoisa.
Yhteiskunnassa porukka ei saa olla liian kuritonta. Se tarvitsee kunnon vastuulliset johtajat. Lisäksi ehdottomasti kaikki pitäisi kuorruttaa kunnon moniulotteisella tiedonvälityksellä – ilman mitään ennalta suunniteltua ja tiettyyn yksisilmäiseen näkökulmaan sidottua ideologiaa. Tarvittaisiin ns. rehellismedia tai monimedia, jota kartellisoitunut nykyvaltamedia ei tarpeeksi ole. Ehkä osa teistä valtamedian edustajista tässä pienen kielialueemme EU:n koillisessa syrjäkolkassa taidatte sisimmässänne myöntää sen itsekin.
_ _ _ _ _
Rahoitus on nykyaikaa! Voi kysyä, etteikö yksikään ainut ihmissielu, joka olisi vaikka Lotossa, EuroJackpotissa, Kenossa tai vain muuten vaikkapa liike-elämässä varakkaaksi tullut, voisi alkaa kustantaa tässä Suomen maassa julkaisutoimintaa ohi tämän liian vihervasemmistolaisen joukkotiedotuksen? Onhan nytkin toki vaihtoehtomedioita, mutta ne ovat liian pieniä ja tuntemattomia. Eikö siis kukaan teistä saisi herätystä ja alkaisi sponsoroida elämäntehtäväkseen laaja-alaista, kaikki kansankerrokset tavoittavaa tiedonvälitystä, kansanmediaa, joka kertoisi asioita itsenäisen Suomen näkökulmasta?
