Blogit

Haittamaahanmuutto on oire, ei itse sairaus

Niiden, jotka pitävät haittamaahanmuuton torjumista poliittisen toimintansa prioriteettina on silti pyrittävä ymmärtämään ja pitämään mielessä se tosiasia, että nykyinen EU-Suomeen kohdistuva haittamaahanmuutto on enemmänkin oire kuin itse sairaus.

Siinä, että suhtaudutaan EU-jäsenyyteen myönteisesti tai sitä sietäen, ja samalla vastustetaan haittamaahanmuuttoa, monet tekevät vakavan virheen, koska eivät ymmärrä miten nämä asiat isossa kuvassa liittyvät kiinteästi toisiinsa.

Maahamme kohdistuva maahanmuuttopaine on suoraa seurausta EU:n ja sen jäsenvaltioiden johdossa olevien unionistien ideologiasta sekä unionistien pitkäjänteisestä valtapolitiikasta unionin sisällä, jolla liittovaltio pyrkii vahvistamaan asemiaan sen jäsenvaltioita vastaan.

Massamaahanmuuton tukeminen ja kansojen sekoittaminen on erityisesti pitkällä tähtäimellä Euroopan Unionin edun mukaista sen pyrkiesä rakentamaan itsestään Euroopan ainoaa valtakeskusta demokraattisten kansallisvaltioiden tilalle.

On muistettava realistisesti, että liittovaltiot tekevät politiikkaansa aina liittovaltion näkökulmasta, sen etu mielessä ja edellä. Liittovaltion osat ovat aina toissijaisia liittovaltioon nähden.

Väestönsiirrot ikivanha keino

Jokainen historiaa tunteva tietää, että väestönsiirrot ovat yksi keino millä liittovaltioita ja imperiumeja on rakennettu ja muokattu läpi ihmiskunnan historian. EU ei ole tässä kohtaa siis mikään poikkeus.

Lähihistoriassa esimerkiksi Neuvostoliitossa käytettiin kansallisuuksien pakkosiirtoja, kun vaarana oli kansallismielisyyden puhkeaminen, taikka jos liittovaltion keskusvallalla oli pieniäkin epäilyksiä jonkin väestönosan luotettavuuden suhteen.

Keinot Neuvostoliitossa olivat rajuja ja erilaisia kuin EU:ssa, mutta tavoite, eli väestönsiirtojen käyttäminen omien poliittisten tavoitteiden edistämiseksi, oli sama.

Tällä oli tarkoitus estää kansallismielisyyttä ja siten helpottaa kommunistivaltion erilaisten kansojen hallitsemista. Neuvostoliiton kansat olivat jo olleet Venäjän imperiumin osia, eikä niillä tämän vuoksi juurikaan ollut kokemusta itsenäisyydestä taikka kansallisvaltiosta.

Tässä EU jäsenvaltioineen eroaakin ratkaisevasti Neuvostoliitosta, sillä eurooppalaiset kansat ovat suureksi osaksi tottuneet elämään kansallisvaltioissa, eivätkä ne haluaisi luopua niistä.

EU käyttää pakolaisuutta valtapoliittisesti hyväksi

Massiivisen pakolaisuuden syyt ovat moninaiset, mutta Euroopan Unioni käyttää tätä ilmiötä poliittisesti hyväkseen ja se selittää miksi EU on niin tahdoton käymään tosissaan käsiksi tähän ongelmaan ja miksi se yrittää ”ratkaista” sitä niin järjenvastaisilla tavoilla.

Massiivisen muuttoaallon seurauksena kansojen ja valtioiden rajat hämärtyvät unionistien tavoitteiden mukaisesti, ja EU laskee myös sen varaan, että liittovaltion vapaata liikkuvuutta hyödykseen käyttävät siirtolaiset ja heidän jälkeläisensä tulevat tulevaisuudessa äänestämään EU-myönteisesti.

Ruotsin esimerkistä tiedämme mitä seurauksia kulttuurien yhteentörmäyttämisellä on, ja samat ilmiöt ovat kovaa vauhtia yleistymässä EU-Suomessakin. Suomen EU-uskovaiset ovat nykyisellä maahanmuuttopolitiikallaan luoneet samanlaisia vahvoja jännitteitä oman yhteiskuntamme sisään, jotka Ruotsissa ovat jo muuttaneet maata peruuttamattomasti huonompaan.

”Homo europaeus” projekti

Kansallishengen tukahduttamisessa ja muuttoaallon hyödyksi käyttämisessä on kyse myös EU:n keinotekoisesta ja epätoivoisesta yrityksestä luoda uusi kansallisuutensa unohtanut eurooppalainen ihminen ”homo europaeus”, aivan samoin kuten Neuvostoliitossa yritettiin propagandan avulla luoda ”homo sovieticus” eli neuvostoihminen.

Maahanmuuton vastustaminen ja tyrehdyttäminen on unionille vastenmielistä myös siksi, että omien kansalaisten suosiminen on unionistien näkökulmasta vaarallinen ensi askel kansallismielisyydessä, jota EU vihaa ja pelkää.

EU-uskovaiset pelkäävät dominoefektiä; siis että jos tässä kohtaa lähdetään nationalismin tielle ja hyväksytään se, niin nationalismi saa liekkiä ja koko unionin perusideologia on vaarassa.

Tämän vuoksi EU on heti napit vastakkain maiden kanssa, jotka kiristävät pakolaispolitiikkaansa ja haluavat kiistää rajavalvontaansa.

Kansallisvaltiossa asiat olisivat toisin

Todellinen sairaus tämänkin oireen taustalla on siis EU-liittovaltioprojekti ja oikea ratkaisu ongelmaan on paluu itsenäiseen kansallisvaltioon.

Jos emme olisi jäsen EU:ssa, meillä olisi kansallisvaltio, jonka arvot ja yhteiskunta olisivat aivan eri pohjalla kuin nykyisen EU-Suomen.

Kun suomalaiset eivät olisi jatkuvasti EU:n ja sen taustavoimien propagandan alaisena, niin kansakuntamme keinot hoitaa maailman pakolaisongelmaa olisivat järkevämmät, halvemmat ja tehokkaammat. Sen sijaan, että toimillamme ruokkisimme ilmiötä, me toimisimme siten, että pakolaisongelmaa tyrehdytettäisiin.

Voisimme toimia Japanin malliin, eli auttamalla hädänalaisia mahdollisimman lähellä kriisialueita, missä auttaminen on moninkertaisesti halvempaa. Siten avusta saisi osansa myös moninkertainen määrä ihmisiä ja vieläpä pienemmällä määrällä resursseja.

Kansallisvaltiona meillä olisi myös verrattomasti paremmat mahdollisuudet pitää taloutemme kunnossa ja siten myös todella varaa auttaa muita. Nythän taloutensa tuhonnut EU-Suomi ottaa velkaa ”auttaakseen” muita ja toimii kuin hölmöläinen, joka kantaa säkissä valoa taloon.

Suomen kansa maksaa raskasta hintaa unionistien unelmasta

Ja kannattaa muistaa myös se hyssytelty tosiasia, että EU:n suuret jäsenmaat ovat sotatoimillaan ja pommituksillaan itse olleet vahvistamassa Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta tulevia pakolaisvirtoja.

Muun muassa EU-maiden pommitusten kohteeksi joutunut Libya oli Afrikan vaurain valtio ja tärkeä puskuri ja pakolaisvirtojen hillitsijä Saharan eteläpuolisesta Afrikasta. Pommitusten myötä Libyan yhteiskunta ja valtio murtuivat ja siitä tuli jatkuvine sisällissotineen terrorismin ja pakolaisuuden keidas. Saman kohtalon koki Irak, jossa sotaa on kohta käyty kaksikymmentä vuotta. Ja samalla nämä EU-maat ovat vaatimassa muilta mailta taakanjakoa itse aiheuttamiensa ongelmien sysäämiseksi Suomen kansan harteille.

Euroopan Unioniin kuulumisesta ja sen ulkopolitiikan tukemisesta koituu meille suomalaisille tässäkin asiassa kalliita, vaikeasti ratkaistavia ja pitkäkestoisia ongelmia.

Nämä seuraukset lankeavat tavallisten suomalaisten kannettavaksi vain siksi, että unionistit voivat hinnasta välittämättä pitää kiinni unelmastaan, eli EU-liittovaltiosta.

Niko Aleksanteri Kauko
Perussuomalaiset

Tietoa julkaisijasta

Niko A. Kauko

Pitkän linjan itsenäisyysmies ja vankkumaton suomalaisen kansanvallan puolustaja.

Kansallismielisen politiikan tekemiseksi tarvitsemme itsenäisen kansallisvaltion, sillä vain kansallisvaltiolla on käytettävissään ne välineet, joilla kansallismielistä politiikkaa voidaan toteuttaa.