Blogit

Irrationaalinen Venäjän pelko – Suomen syöksykierteen perimmäinen syy

Suuri elefantti huoneessa, josta ei putinistiksi leimaamisen pelossa uskalleta puhua ja joka on Suomen yhä vakavammiksi käyvien ongelmien keskeinen taustasyy, on päättäjiemme puuttunut ja puuttuva kyky rakentaa Suomen ulko- ja talouspoliittisia suhteita itsenäisesti Venäjän suhteen ja kantaa siten vastuuta Suomesta.

Tästä on seurannut se, että on haluttu kuulua millä hinnalla tahansa kansallisten etujemme vastaisiin organisaatioihin, jotta Venäjä-suhteemme voitaisiin rakentaa jonkun kolmannen osapuolen kautta ottamatta vastuuta suhteista itse. Tämä vastuunpakoilu on tapahtunut tosiasia siksi, että epärationaaliset Venäjä-pelot ja traumat hallitsevat poliitikkojemme mieltä.

Ja paitsi että Suomen kansa maksaa näistä peloista ja traumoista ja niistä johtuvasta kyvyttömyydestä ulkosuhteidemme hoidossa valtavaa taloudellista hintaa niin se kantaa myös päällänsä alati kasvavia turvallisuuspoliittisia riskejä.

Halvauttavien Venäjä-pelkojensa johdosta poliitikot ovat käyttäytyneet erittäin typerästi ja tehneet sellaisia päätöksiä, että kaikki ne skenaariot mitä he pelkäsivät Venäjän kuviteltujen tekojen vuoksi meille voivan tapahtua, ovat jo tapahtuneet, mutta eivät suinkaan Venäjän takia, vaan omien poliitikkojemme tekemien sopimusten seurauksena.

Kuviteltu tilanne

Kuten tiedämme, EU-jäsenyyden perimmäinen ja tärkein syy, jolla poliitikot sitä sekä itselleen että kansalle aina viimekädessä perustelevat on Venäjä.

Mutta ajatellaan asiaa näin: Sanotaanpa, että nämä päättäjien irrationaaliset traumat ja pelot olisivat pahimmalla mahdollisella tavalla toteutuneet ja venäläiset olisivat todella noin vain yhtäkkiä hyökänneet ”yksinäiseen” Suomeen, valloittaneet Suomen ja sanoneet sitten rauhanehdoikseen, että saatte tottakai pitää itsenäisyytenne, mutta joudutte vain luopumaan markasta ja käyttämään ruplaa, joudutte luopumaan itsenäisestä lainsäädännöstänne, mutta voitte sen sijaan lähettää muutaman edustajan Moskovaan duuman ”päättäviin pöytiin” ja että Moskovan korkeimman oikeuden päätökset tulevat menemään omanne ylitse ja että joudutte tekemään Moskovan kanssa ”yhteistä ulkopolitiikkaa” sekä asettamaan talouspakotteita ja rajoittamaan kaupankäyntiänne Venäjän suurvaltakilpailijoiden kanssa Moskovan toiveiden mukaan ja lisäksi antamaan Moskovalle oikeuden neuvotella kauppasopimukset puolestanne ja joutuisittepa vielä maksamaan Valko-Venäjän, Armenian ja muiden Euraasian Unioniin kuuluvien maiden velkoja.

Olisivatkohan nämä yhtään kenenkään mielestä kohtuulliset rauhanehdot? Mitä me tällaisesta ”itsenäisyydestä” ajattelisimme?

Tällaiset rauhanehdothan tarkoittaisivat ehdotonta antautumista toisen valtion valtaan ja käytännössä maamme liittämistä toiseen maahan.

EU-Suomen todellinen tilanne

Mutta EU-Suomen tilanne on juuri edelläkuvatun mukainen; tämä on se ”itsenäisyys” mihin suomalaiset poliitikot ovat omilla teoillaan maamme vieneet pelkojensa ja traumojensa takia. Venäjän ja Moskovan kuvitellun isännyyden tilalle voi vain vaihtaa EU:n ja Brysselin, ja Valko-Venäjän ja Armenian velkojen maksun tilalle Italian ja Kreikan, niin olemme siinä tilanteessa missä todella olemme.

Meidänhän piti puolustaa kuvitelmien venäläishyökkäystä vastaan itsenäisyyttämme, eli omaa perustuslakiamme, oikeutta omaan lainsäädäntöömme, oikeutta omaan valuuttaamme ja kauppapolitiikkaamme, riippumattomaan ja itsenäiseen korkeimpaan oikeuteemme jne.

Eli kaikki mitä Moskovalta piti suojella on jo nykytilanteessa menetetty omien poliitikkojemme toimesta, kun he ovat antautuneet ehdoitta EU:n käskyvallan alle ja sen etujen ajajiksi.

Seurauksia itsenäisyytemme pois antamisesta

Itsenäisyytemme menettämisen myötä yhteiskuntamme kriisiytyy nopeasti monella tapaa ja myös taloudellinen lasku kasvaa kiihtyvällä vauhdilla. Kriisiä peitellään ja kasvatetaan siirtämällä sitä tulevaisuuteen maata velkaannuttamalla ja omaisuutta myymällä.

Alkumakua alusmaana olemisesta on siis jo saatu: kansallisomaisuuttamme ja luonnonvarojamme siirretään ulkomaisiin käsiin, maata velkaannutetaan koska emme pärjää EU:n talousjärjestelmässä; käytämme vierasta valuuttaa ja maksamme velalla muiden velkoja pitääksemme vierasta suurvaltaa pystyssä emmekä kykene ratkaisemaan ongelmiamme, koska meillä ei ole enää valtiollisia työkaluja niiden korjaamiseen.

Eli juuri nykytilanteessa olemme se köyhtyvä itsenäisyytensä menettänyt alusmaa, jollainen meistä olisi pitänyt näissä Venäjä-kauhuskenaarioissa tulla ja jolta nämä surkeat poliitikot Venäjää karkuun juostessaan luulivat pelastavansa maamme.

Heidän toimiensa takia olemme yksinkertaisesti sanottuna menettäneet oman maamme; emme ole enää se itsenäinen kansakunta, joka kerran olimme, vaan alusmaa juuri niin kuin näissä irrationaalisissa Venäjä-pelkotiloissa visioitiin.

Ja pelko sai poliitikot toimimaan siten, että kuviteltua vaaraa paettiin suden suuhun ymmärtämättä, että maallemme tehtiin juuri se miltä sitä piti näillä toimilla suojella.

Alusmaan aseman riski

Riskinä tässä kaiken kurjuuden lisäksi on pidemmällä tähtäimellä myös se, että totumme taas kansakuntana alusmaan rooliin ja unohdamme kykymme toimia itsenäisenä valtiona.

Ja ellemme ajoissa kykene irtaantumaan poliitikkojen EU-seikkailusta, niin tässä on taas olemassa sekin mahdollisuus, että ajan myötä me köyhänä, velkaantuneena, heikkona, takapajuisena ja itseluottamuksemme menettäneenä valtiona päädymmekin sitten vielä helposti joidenkin historiallisten tapahtumien kautta uudelleen Venäjänkin alusmaaksi.

On ymmärrettävä sekin, että myös Venäjällä aletaan taas katsomaan Suomea eri silmin koska siellä todennäköisesti ajatellaan, että Suomi käyttäytymisellään osoittaa, että se ei halua eikä kykene olemaan itsenäinen valtio ja toteuttamaan omaa itsenäistä politiikkaansa.

Ratkaisu

Pelkotiloihin, traumoihin ja laumasieluisuuteen perustuvan politiikan sijasta on palattava realismiin valtion asioiden hoidossa.

Lopulta itsenäinen, puolueeton ja kansanvaltainen Suomi on ainut ratkaisu, jolla Suomen kansa pystyy maksimaalisella tavalla ajamaan ja puolustamaan omia taloudellisia ja turvallisuuspoliittisia etujaan. Bonuksena tästä asemasta kykenisimme kasvattamaan rooliamme positiivisella tavalla kansainvälisessä politiikassa olemalla useimmissa asioissa osana ratkaisua emmekä osa ongelmaa.

Valinnan ei pitäisi siis olla vaikea; alusmaa vai itsenäinen maa?

Mutta pelokkaille laumasieluille se on siksi, että he näkevät Suomen aseman idän ja lännen suhteen heilurina, jota ei voi pysäyttää keskelle koska heiltä itseltään puuttuu kyky itsenäiseen ja realismiin perustuvaan päätöksentekoon ja ajatteluun valtiollisissa asioissa.

Tietoa julkaisijasta

Niko Aleksanteri Kauko

Niko Aleksanteri Kauko

Pitkän linjan itsenäisyysmies ja vankkumaton suomalaisen kansanvallan puolustaja.

Kansallismielisen politiikan tekemiseksi tarvitsemme itsenäisen kansallisvaltion, sillä vain kansallisvaltiolla on käytettävissään ne välineet, joilla kansallismielistä politiikkaa voidaan toteuttaa.

Liity kannattajajäseneksi

Kansalaisen verkkokauppa

Advertisement