Blogit

Kalifiksi kalifin paikalle – ei mielellään

ISIS:n tuhoama kristitty kaupunki Qaraqosh (Bakhdida, Al-Hamdaniya). Kuva Shutterstock.

Iltalehti kunnostautuu nyt aidosti, ja toimittajansa Juho Rissanen kirjoittaa valaisevan artikkelin islamilaisen äärijärjestö Isisin ideologiasta ja edesottamuksista:

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/4a086c33-8a04-4cc9-9c12-d9a5c8495dc1

Toisaalta ihmekös tuo, koska taustalla tietolähteinä ovat mahtiuutispalvelut CNN, BBC, Reuters, ja New York Times. Näitä suomalaisen valtamediankin on ollut tapana kunnioittaa.

Käyn läpi tuota kirjoitusta, joka kannattaisi jokaisen lukutaitoisen kansalaisen lukea, olipa suvakki, rajakki tai vaikka menninkäinen sieltä jostain suurten havumetsien keskeltä.

Lehden ”Lue myös” ja ”Lisää aiheesta” –osioissa lopussa on muita tätä aihetta liippaavia juttuja, joista saa lisää käsitystä siitä, mistä on kysymys ja mitä mm. täällä meillä on jo tilanteesta puhuttu.

Kaikesta siitä hyväuskoisuudesta ja niin tyypillisestä vihervasemmistoajattelusta ei voi kuin typertyä, mutta esiin pääsee myös muita, teräviä ja aiheellisia näkemyksiä ja varoituksia. Kaiken kaikkiaan, mitä enemmän asiasta näytetään tiedettävän, sen fiksumpia ovat käsitykset.

Näin se on suvakki vs. rajakki –asetelmassakin: jälkimmäiset vain ovat sieltä älykkäämmästä päästä. Ja ovat oppineet – jos eivät omastaan, niin sitten muiden, kokeneempiensa, elämästä.

Iltalehti päivittelee alkupaloikseen, kuinka hankalan tilanteen eteen Suomen hallitus on tänä kesänä joutunut. Siellä leirillä, Isisin takamailla, on väitteen mukaan ”suomalaisia” ja kaipa jokunen originaali suomalainenkin isis-nainen lapsineen. Tämä on siis oma näkemykseni.

Halu palata Suomeen on leiriltä kova. Miksipä ei olisi, unelma kalifaatista kosahti, täällä meillä palvelu pelaa ja onhan meillä ennenkin sotaleskistä ja –orvoista huolehdittu.

IL kuitenkin lasauttaa: ”Ongelmana on, että naiset ovat olleet mukana Isis-järjestön toiminnassa ja heidän epäillään syyllistyneen rikoksiin. Rikosten tutkiminen Suomessa olisi äärimmäisen vaikeaa ja koska rikokset ovat todennäköisesti tapahtuneet Syyrian tai Irakina alueella, näiden maiden viranomaisilla tulisi olla oikeus suorittaa tutkinta ja jakaa oikeutta. Lasten erottaminen vanhemmistaan ja tuominen Suomeen on myös lähes mahdotonta tai ainakin erittäin hankalaa.”

Suomi on muutenkin ihmeissään. IL kertoilee, että Suomen hallitus pääministeri Rinteineen on ollut hämmentynyt, kun Irakin ulkoministeriö kertoi lähettäneensä leiriltä pois ihmisiä, myös ilmeisesti suomalaisia. Sitten artikkelissa on pitkät rämpsyt jos minkäkinlaista oletusta ja yksityiskohtaa, kuka mitäkin kenelle on sanonut ja milloin. Sen kuin, jatketaan me.

IL pääsee sitten oikein oivalliseen valistusvireeseen kertoessaan, millainen on ollut tuo kalifaattikehitelmä. Loikin taas eräiden yksityiskohtien ohi, mutta kalifaatilla on ollut monta nimeä ja sen nykyisestä johtajasta on luvattu Lännessä suuri palkkio.

IL jatkaa: ”Järjestö langetti ankaria rangaistuksia pienistäkin rikoksista. Vääräuskoisia, rikollisia sekä järjestön vihollisia rankaistiin muun muassa ruoskimalla, katkaisemalla heiltä ruumiinosia kuten käsiä, leikkaamalla pää irti, sekä hirttämällä ja ristiinnaulitsemalla. Naiset ja lapset raiskattiin ja heitä kidutettiin. Osa uhreista myös poltettiin elävältä. Monet näistä kammottavista rikoksista ihmisyyttä vastaan kuvattiin videolle Isisin toimesta ja ne julkaistiin internetissä.”

Kyllä näin oli, itsekin katsoin niitä. Ensin kauhistuin, sitten tulin painajaisuniseksi, sitten uteliaaksi, sitten suuttuneeksi, sitten kyllästyneeksi: surkea aate teillä jihadistiheput, ettekö keksi mitään parempaa / pahempaa saadaksenne ihmisraukan kärsimään? En hurskastele – rukoukseni ovat olleet noiden kammotekojen uhrien luona.

Nyt tulee ehkä tämän blogin tärkein lausahdus: juuri noita uhreja – ja yleensäkin kaikenlaisten raakuuksien kohteita – pitää aina ensisijaisesti auttaa ja tukea. Niitä muita yksilöitä vasta kaukana jäljessä, koska resurssit ja aika ovat rajalliset.

Todistin omin aistein aikanaan, kuinka vankileiri Guantanamon kauhuja huudatettiin valtamediassa, varsinkin Ylessä, kymmenkunta vuotta sitten jatkuvasti niin että korvia särki. Paha Amerikka kun taas kiusasi viattomia ihmisiä. Ajattelin kyllästyneenä, että taisi tuon ison maan tiedustelulla siellä olla parempaa tietoa, millaista väkeä on vangittuna tai vähintään vakavasti epäiltynä. Nimittäin sellaista porukkaa, että ne tyypit aikovat välittömästi vapauduttuaan perustaa jihadistisia terrorisoluja ja iskeä tappavasti kaikkea tuntemaamme sivilisaatiota vastaan.

Tässä, kuten muussakin nykysuomalaisessa maailmanpoliittisessa ajattelussa ja toiminnassa, on valtava mittakaavavirhe. Suomi on asukasluvultaan ja vaikutusvallaltaan kääpiö. Oikeasti.

Maamme ylimmän hallinnon (Antti Rinteen hallituksen) kannattaisi todella miettiä, mitä se nyt tekee. IL: ”Erityisesti lähes täysi-ikäiset lapset voisivatkin Suomeen palatessaan olla vanhempiensa tapaan suuri turvallisuusuhka.” Jospa he suutahtavat meille täällä?

Kaikella kunnioituksella: kuten aiemmin taannoin kirjoittelin, arvon pääministeri-Antti, Sinusta ja enkeleistäsi (siis vihervasemmistonaisministereistäsi), niin kuten kuuluisa Iso Kirjakin eräässä historiansa merkkikohdassa ilmaisee: ”Katso itse eteesi.” (Matt.27:4.) Itse osasyyllisenä ilmoittautuneena ”kepuli”-nimen keksimiseen, niin keskustapuolue voisi alkaa kunnioittaa alkiolaisia juuriaan, joita viimeisenä mohikaanina edusti Paavo Väyrynen.

Maamme toimittelijoilta, toki virallinen tittelinne on toimittaja, mutta harmittelen yksipuolisuuttanne, mitä tilannetta mm. Unkarin hallinto nyt moitiskelee: https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/716e8280-fc7f-4e23-a470-ef9c4f0c5735

kysyisin, kuinka monta toimittajaa on kaapattu, kidutettu ja surmattu länsimaissa, jonka perinteistä arvopohjaa tunnutte – ainakin teistä te liian monet – koettavan murentaa jatkuvalla yliampuvalla maailmansyleilyllänne? Olisitte rehellisiä valtamediatoimittajat!

Esimerkiksi juuri Iltalehti jatkaa jutussaan Isiksestä / Isisistä: ”Järjestön uhreiksi joutui myös lukuisia länsimaalaisia avustustyöntekijöitä sekä toimittajia”. Tämä on taas omaa näpäytystäni, lyhyessä talutusnuorassa olevat valtamedian toimittelijamme, mutta juuri teidän ammattikuntanne ilmaisunvapauksineen on yksi niistä uhanalaisimmista lajeista (siis ammattikunnista) maissa, joista tosiasiassa nyt sekä tänne Suomeen että koko Länsi-Eurooppaan valuu väkeä melko rankasti. Ja kyllä he muuttavat täkäläisiä oloja.

Eikö se yhtään hetkauta teitä? Ettekö voi olla rehellisiä? Ettekö uskalla? Ja sekin olisi reilua todeta, että emme sitten.

Itse toivon optimistisesti seuraavaa: Suomi päätyy kuin ihmeen kaupalla jonkinlaiseen moniulotteiseen yhteiskuntarauhaan samalla, kun EU:n sisällä tapahtuu sellainen muutos, että tämä peruseurooppalainen maanosamme saa säilyä saavutuksineen demokratioineen ja ihmisoikeuksien kunnioituksineen kunniakkaalla sarallaan.

Tunnustetaan ”kansanmuutoksen” mahdollisuus hyvin pitkällä aikavälillä realistisena tapahtumana, joka ei kylläkään ole itsetarkoitus, mutta nyt täällä olevia ja sopivasti vähitellen tulevia, lakejamme ja ihmiskäsityksiämme kunnioittavia henkilöitä kohdellaan erittäinkin hyvin. Eli heitä itseäänkin pitää velvoittaa heti kättelyssä moniin asioihin. Vertaan pieneen, mutta erittäin merkittävään kaupunkivaltioon Singaporeen, jossa tietyin osin vallitsee kova kuri ja nassakat rangaistukset, mutta järjestys pysyy erinomaisena, eivätkä kansalaiset pyri sieltä sankoin joukoin pois. Singaporessa keskiälykkyys on ilmeisesti ihan maailman huippua.

Ihmiset siellä ovat vaihtelevista ominaisuuksistaan huolimatta kaiketi onnistuneet tekemään sellaisen ”kättäpäälle-sopimuksen”, joka toimii, ja kun älynlahjatkin hipovat maailman kärkikastia, niin pärjätään.

Miettikäämme näitä ja monia muita asioita. Käytän sanontaa, että jos elän ja Luoja suo, niin sitten tästä ikään kuin jatkona pohdin eräitä muita seikkoja, jotka liittyvät nyt esiin nousseeseen etnonationalismiin, ”valkoisen eurooppalaisuuden” säilyttämiseen ja Turun tuomiokirkkoon hauta-aarteineen ja niiden herättämine tuntemuksineen kautta maamme historian. Siitä aihetiikasta minulla onkin jo oma juttunsa iduillaan. Tulee jos tulee julki.

Iltalehden tämä, nyt erittäin hyvin asioita valottanut toimittaja, vielä jatkaa Isisin pahoinpitelemistä jesideistä. Empaattisesti ja liikuttavasti sen tekeekin. Tämä väestö on sellaista sekauskontoista ihmisryhmää, joka on ottanut vaikutteita monista maailmanuskonnoista. Heidän kärsimyksensä pitää nostaa päivänvaloon.

Yhtä jäin ikävöimään, hyvä Iltalehti ja toimittaja Rissanen kollegoinesi: käsittelemässänne kirjoituksessa ei ollut havaintoni mukaan yhtään virkettä, ei lausetta, ei sanaa, näiden ääri-islamistien kiduttamista ja tuhoamista kristityistä noilla alueilla. Myöskään kristillinen kirkkomme ei ehkä jaksa muistaa heitä. Ei lainkaan tarpeeksi. Epistä! Hyvin surullista.

Etkö alun perinkin aiheesta kehumani toimittaja-Juho, voisi itse kollegoinesi pitää heidän kohtalostaan enemmän ääntä ja mainita heidän tilannettaan ja tarvettaan päästä turvaan? Vaikkapa juuri tänne Suomeen? He luultavasti olisivat kaikkein kiitollisimpia ihmisiä, joita tunnemme. Ota ja haastattele henkiin jääneitä, kovan kohtalon kokeneita henkilöitä.

Tietoa julkaisijasta

A drop in the ocean

A drop in the ocean

Olen aika paljon somemaailmassa kokenut keski-ikäinen mieshenkilö, joka kävi näitä tämäntyyppisiä vaihtoehtomediahakuisia nettikeskusteluja jo ennen kuin koko ilmiö oli edes kovin tunnettu. Yleissivistystä on kohtuullisesti ja koulutuspohjaa opistosta yliopistoon.

Liity kannattajajäseneksi

Kansalaisen verkkokauppa

Advertisement