Blogit

Kapakka ja korona – huippukaksikko kerrakseen!

Tämä tekstintekele perustuu kaikenlaiseen lehdistön aineistoon näiltä viime päiviltä ja miksei viikoiltakin. Korona on varsinkin pääkaupunkiseudulla voimakkaassa leviämisvaiheessa. Vilkaise tilastoja ja käyriä. Aggressiivinen ja pahansisuinen kuin ”pirulainen itte”.

On kaikkien asiantuntijoiden mukaan kylmä totuus, että pöpö leviää erityisen tehokkaasti maahan muuttaneiden keskuudessa; kas kun asuvat tiiviisti, eivät ymmärrä varotoimenpiteitä taikka muuten vain välitä niistä.

Siinäpä taas yksi näistä monista rikkauksista ja siunauksista, jotka haastavat tällaisen teollistuneen ja koulutetun sekä ihanan hyväntahtoisen länsikansan testiin, kuinka selvitä tämän kehitysmaaväestön kanssa.

_ _ _

Sitten tämä toinen, ehkä hieman ennalta arvaamattomammaksi osoittautunut seikka on, että nuorempi aikuisväestö ylipäätään vain tahtoo päästä kapakoihinsa rällästämään yökaudet. Nämä lelliprinsessat ja –prinssit ovat tottuneet vapauteen, rajoittamattomuuteen ja suvaitsevaisuuteen, joten vaikea heille on rajoituksia saati määräyksiä enää asettaakaan.

Suomen EU-esimerkkivaltiossa Saksassa on kovia ”miakkareita” koronarajoituksia vastaan; poliisivirkamieskunta on joutunut käyttämään jopa kyynelkaasua ja vesitykkejä hillitäkseen hillittömimpiä hillittömyyksiä. Nämä aktivistiaallothan muuten ovat tulleet jäädäkseen. Nimet vaihtelevat – häiriköinti, asiansa pakkotyrkytys ja uhkailu pysyvät muuttumattomina.

Asiantuntijat ja jopa median kommentaattorit ovat koventaneet sanojensa sävyä: rajummat rajoitukset voimaan heti! Tämä tauti nimittäin on aika ikävä kuitenkin ja tuppaa tarttumaan siviilisäätyyn ja varallisuuteen katsomatta. Siis eliitti, vaikuttajat ja mediakin reagoivat.

_ _ _

Kun tässä on sitten välissä tämän upean hallituksen ja nerokkaan virkamieskunnan suositukset ja rajoitukset, niin yöllä pitää lopettaa vahvempien myynti. Ja pitää tunnin tauko, ottaa vain puolet väkimäärästä sisälle, pitää turvavälit ja… ei kun miten se nyt olikaan…?

Näihin löytyy sitten niksit kerrakseen: ostetaan päivisin Alkosta viinaksia, vedetään niillä pää täyteen hyvissä ajoin, mennään horjuskelemaan ravintolajonoihin yöaikaan ja sitten lipitellään ihan samoissa promilleissa kuin ennenkin, mutta tällä kertaa ykköstason (enintään 2.8 %) sotkuja, joihin ei muuten koskettaisi pitkällä tikullakaan.

Mutta tässä tilanteessahan sillä ei ole väliä, koskaan saadaan edelleen olla ympäripäissään ravintoloissa, suoltaa suu vaahdossa juopuneiden tunnetusti henkeviä juttuja syljet naapurin naamalle roiskuttaen ynnä koronaa mahdollisimman tehokkaasti levittäen. Näin!

Ja ei se siis mitään – pääasia, että on hauskaa ja muutenkin vain ratkiriemukasta!

_ _ _

Käväisin itsekin tässä eräisenä männäpäivänä koronatestissä. Avaruusolioksi pukeutunut hoitotäti kaapaisi pitkällä pumpulipuikolla nokasta noin munuaisiin saakka ulottuvalla pontevalla vedolla kasan limaa molemmista sieraimista.

Toimenpide kesti pari sekuntia ja se oli siinä, kuten selostaja Mertaranta hihkaisisi. Jotkut ovat maalailleet tästä jutusta miltei raajan puuduttamattomaan amputointiin verrattavaa kauhunäytelmää, mutteipähän nyt sentään. Läheskään. Helppoa kuin heinänteko, paitsi ettei heinänteko ole kovin helppoa, sano. Jos tarpeen, niin käy vain rohkeasti. Muuten tarvitaan sitä kärsivällisyyttä, jotta tämä koko aika älytön tilanne kävisi lopulta aikanaan siedettäväksi.

Kotikutoisena kuvituskuvana edelleen näkymä erään suloisen miellyttävän yölenkin varrelta.

Tietoa julkaisijasta

A drop in the ocean

Olen aika paljon somemaailmassa kokenut keski-ikäinen mieshenkilö, joka kävi näitä tämäntyyppisiä vaihtoehtomediahakuisia nettikeskusteluja jo ennen kuin koko ilmiö oli edes kovin tunnettu. Yleissivistystä on kohtuullisesti ja koulutuspohjaa opistosta yliopistoon.