Maapallon resurssit
Nykyisen luontokadon yksi suurimpia taustasyitä on se, että maapallo ei kestä nykyistä ihmismäärää mikäli kulutustottumuksemme eivät muutu. Lähes jokainen uutisvälineitä seuraava ihminen on kuullut seuraavan lauseen: ”Yksi suomalainen kuluttaa noin neljä maapalloa.”. Tämä lause sisältää jo itsessään vastakohtaisuuden, oxymoronin, sillä yksi suomalainen ei voi kuluttaa neljää maapalloa. Lauseen ajatus on kuitenkin paikkaansa pitävä, mikäli maapallon kaikki kahdeksan miljardia ihmistä eläisivät samoilla resursseilla kuin suomalaiset, maailman luonnonvarat loppuisivat hyvin nopeaan.
Ylikulutuksen haittoja ovat muun muassa metsien häviäminen, koskemattomien alueiden tuho öljynporauksen kautta sekä maaperän ja vesistöjen pilaantuminen. Dokumentissaan A Life on Our Planet – Yksi elämä, yksi planeetta sir David Attenborough sanoi upeasti: ”Elämän kirjo maapallolla on ainutlaatuinen ja ihmeellinen asia. Kuitenkin se miten me ihmiset elämme maapallolla, on ajamassa luonnon rappiotilaan.”
Metsien häviäminen tuhoaa erityisesti maapallomme keuhkoiksin kutsuttua Amazonin sademetsää. Mikäli nykyinen hakkuutahti pysyy ennallaan, vuoteen 2030 mennessä sademetsä on menettänyt jopa 27% pinta-alastaan.
Vaikka Amazonin sademetsän tilanne on hälyttävä, se ei ole ainoa luontokadon esiintymä. Meksikonlahden onnettomuus vuonna 2010 vapautti valtavat määrät raakaöljyä mereen aiheuttaen suunnattomat vauriot laajalle ekosysteemille.
Kaivosteollisuudesta nousee aika-ajoin esille uutisia onnettomuuksista, joita tapahtuu heikon suunnittelun vuoksi, ja jotka vaativat ihmishenkiä. Nämä eivät ole ainoita onnettomuuksia joita kaivosteollisuudessa tapahtuu. Guyanan tasavallassa sattunut Omain kaivosonnettomuus vapautti luontoon 4.2 miljoonaa kuutiometriä syanidipitoista lietettä. Ghanassa Ahafon kaivos on toistuvasti vaatinut ihmishenkiä sekä aiheuttanut massiivisia ympäristötuhoja.
Vastaavia uutisotsikoita ja artikkeleita löytyy oikeastaan kaikilta teollisuuden haaroilta. Yhtäläisyys merkkiä ei tulisi kuitenkaan vetää suomalaisten kulutuksen ja luontokadon välille. Seuraavassa osiossa käsittelen aihetta, miten suomalaisten suurempi syntyvyys voisi auttaa löytämään ratkaisut näihin ongelmiin.
Suomalaisten syntyvyys
Brasilian sademetsistä opimme, miten karjan tehotuotanto turmelee ympäristöä. BP:n öljynporauksesta opimme miten öljyperusteinen järjestelmämme tuhoaa luontoa suoraan, ja on lukuisia artikkeleita sekä tilastoja siitä, miten öljyyn perustuvat tuotteet kuormittavat ympäristöä.
Suomessa syntyvyys on laskussa. Tämä on kiistaton tilastollinen fakta, ei mielipide. Samalla maahamme tulee suuressa määrin ihmisiä, jotka asettuvat kaupunkikeskuksiin. Nykyisellä syntyvyydellä vuonna 2100 Suomessa on noin miljoona suomalaistaustaista ja noin 5 miljoonaa ulkomaalaistaustaista. Vaikka nopeasti ajateltuna voisi tuntua oudolta, että suomalaisten syntyvyys voisi vaikuttaa mitenkään luontokatoon, käyn läpi seuraavassa osassa omaa pohdintaa, miten suomalaisten syntyvyyden nostamisella voisi olla positiivinen vaikutus ympäristöön.
LÄHTEET:
1. Suomen ylikulutuspäivä on huomenna viitattu 29.3.2024. Saatavilla: https://wwf.fi/uutiset/2023/03/suomen-ylikulutuspaiva-on-huomenna/
2. Ylikulutuksen todellinen hinta viitattu 29.3.2024. Saatavilla: https://www.greenpeace.org/finland/blogit/greenpeace/ylikulutus/
3. Maailmankuulu luonnontieteilijä David Attenborough näyttää uudessa dokumentissaan miten maapallon luonto on huvennut hänen elinaikanaan – ”Olemme ajamassa luonnon rappiotilaan” viitattu 29.3.2024. Saatavilla: https://yle.fi/a/3-11607329
4. Why Is the Amazon Rain Forest Disappearing? viitattu 29.3.2024. Saatavilla: https://time.com/amazon-rainforest-disappearing/
5. Deepwater Horizon’s Impact on Wildlife viitattu 29.3.2024. Saatavilla: https://nwf.org/oilspill/
6. Chronology of major tailings dam failures viitattu 29.3.2024. Saatavilla: https://www.mpi.org.au/2014/08/chronology-of-major-tailings-dam-failures/
7. Six Workers Killed in Newmont Mining Accident in Ghana viitattu 29.3.2024. Saatavilla: https://www.greengrants.org/2018/04/11/mining-accident/
8. Mistä vapautuu eniten hiilidioksidia? viitattu 29.3.2024. Saatavilla: https://tieku.fi/ilmasto/ilmastonmuutos/mista-vapautuu-eniten-hiilidioksidia
9. Muovien aiheuttamat haitat ympäristölle ja ilmastolle lisääntyvät – voidaanko suuntaus Euroopassa kääntää? viitattu 29.3.2024. Saatavilla: https://www.eea.europa.eu/fi/highlights/muovien-aiheuttamat-haitat-ymparistolle-ja
10. Maahanmuuttajat suuntaavat kaupunkeihin – Euroopasta tulleita asettunut maaseudullekin viitattu 29.3.2024. Saatavilla: https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2019/maahanmuuttajat-suuntaavat-kaupunkeihin-euroopasta-tulleita-asettunut-maaseudullekin/
11. Suomalaistaustaisten määrä laskee rajua vauhtia, ja se ravistelee koko yhteiskuntaa viitattu 29.3.2024. Saatavilla: https://www.hs.fi/talous/art-2000010098112.html
Erinomainen kirjoitus.