Seuraava teksti on jatkoa Maapallon resurssit ja suomalaisten syntyvyys: Osa 1-blogitekstille. 
Mikäli globaalia väestönkehitystä ei saada taitettua, luontokato kiihtyy. Se että suomalaisten määrä vähenee, ei ratkaise globaalia ihmismäärän lisääntymistä. Kehittyvien maiden väestönkasvu on niin suurta, että se syö teollisuusmaiden väestökadon tuoman ympäristöhyödyn. Kestävän ratkaisun saavuttamiseksi meidän täytyy selvittää kaksi asiaa. Miten kehittyvien maiden syntyvyys saadaan hillittyä kestävälle tasolle, ja miten suomalaisten syntyvyys saadaan nostettua kestävälle tasolle?
Yksi yhteinen nimittäjä mailla joissa syntyvyys on laskenut, on hyvinvoinnin kehittyminen. Sotien jälkeen Suomen lapsiluku per nainen oli 3.5 kun vuonna 2022 se oli 1.37. Koronatoimien aikana tapahtunut ajanviettotapojen rajoitukset eivät tuoneet merkittävää lisäystä hedelmällisyyteen.
Mikäli tavoite on saada globaali ihmismäärä kestävälle tasolle, inhimmillisin tapa tehdä se on nostaa kehittyvien maiden koulutustasoa. Näin ihmiset kehittyvissä maissa, tai globaalissa etelässä kuten nykyään sanotaan, eivät enää joutuisi turvautumaan suureen lapsimäärään eläkesuunnitelmana. Samalla ratkaisisimme kehittyviin maihin liittyvät ympäristökuormitus ongelmat. Suurin osa ympäristöongelmista olisi ollut estettävissä huolellisella suunnittelulla ja sillä, että ihmiselämälle olisi annettu arvoa eikä niitä olisi käytetty loputtoman riiston kohteena.
Eurooppalaisista maista Unkari on onnistunut taittamaan syntyvyyden tuomia haasteita. Tämä on vaatinut valtavia panostuksia valtiolta, mutta ne ovat kantaneet hedelmää. Syntyvyys on noussut 2010 – 2019 välisellä ajalla 1.25 lapsesta 1.6 lapseen. Se on vielä alle kestävän 2.1, mutta suunta on oikea. Me voisimme kopioida aikalailla 1:1 Unkarin mallista opit Suomeen. Mitä hyötyä suomalaisten syntyvyyden nostamisesta olisi?
Suomen koulutusjärjestelmä oli aiemmin maailman parhain. Tämä koulutusjärjestelmä rakennettiin valtiossa, jossa jokaiselle löytyi töitä. Suomalainen maatalous oli hyvin pitkälle omavarainen, suomalainen työelämä tarjosi töitä millä ihminen sai elantonsa ja suomalainen yhteiskunta oli homogeeninen. Mikäli suomalainen yhteiskunta palaisi malliin missä asuminen ei keskittyisi vain kaupunkiasutuksiin, se vahvistaisi valtiotamme. Toki se vaatisi Suomea missä ihmisille löytyy töitä kaupunkikeskuksien ulkopuolelta. Tämä tarkoittaa muun muassa sellaisten ulkomaisten tehotuotettujen elintarvikkeiden, mitkä voitaisiin tuottaa Suomessa, poisrajaamista suomalaisilta markkinoilta. Se johtaisi väistämättä joidenkin elintarvikkeiden hinnannousuun, mutta mikäli emme toteuta näitä uudistuksia, ostovoimamme vähenisi joka tapauksessa eläkemaksujen noustessa. Samalla raha, joka nyt virtaa ulkomaille, jäisi Suomen sisämarkkinoille.
Anna miehelle kala, ja ruokit hänet päiväksi. Opeta mies kalastamaan, ja ruokit hänet loppuelämäksi.
Kun suomalainen yhteiskunta voi hyvin, meillä on jälleen jotain annettavaa maailmalle. Viro kopioi Suomen aiemman koulutusjärjestelmän ja on raketoinut sen jälkeen PISA-tilastoissa. Tehdään siitä vientituote. Samalla kun saamme vientituloja koulutuksesta, kehittyvien maiden elintaso nousee. Voimme jokainen hyötyä siitä, että suomalainen syntyvyys lähtee nousuun.
Jos pikaisiin toimiin ei tartuta, kadotamme sen osaamisen mikä meillä vielä on suomalaisen koulutusjärjestelmän kultavuosista. Sen sijaan että tavoittelemme miljoonan suomalaisen väestöä vuonna 2100, meidän tavoitteemme pitäisi olla 5.5 miljoonan suomalaisen väestö Suomessa ja korkeampi elintaso kehittyvissä maissa. Järkevillä valinnoilla meitä kiittää niin ympäristö kuin tulevat sukupolvet.
Älkää unohtako että päättäjät pitää vaihtaa jotta suomi säilyisi suomena